Skandinaavisessa mytologiassa on yksi erittäin tärkeä luonnonelementti. Yggdrasil on elämänpuu, jonka varassa koko maailmankaikkeus lepää. Tällä saarnipuulla on siten äärimmäisen suuri merkitys sekä jumalille että ihmisille. Yggdrasil on todellakin Midgardin luomisen lähde, mutta ei ainoastaan sitä.
Elämänpuun käsite muissa mytologioissa
Monissa mytologioissa vallitsee maailmanpuun käsite. Se koostuu kosmisesta puusta, jonka tehtävänä on yhdistää maailmankaikkeuden kaikki osat. Mukana on taivaallisia, maanpäällisiä ja maanalaisia maailmoja.
Chevalier’n ja Gheerbrantin mukaan ”tammi olisi puun tai maailman akselin perikuva niin kelteillä kuin kreikkalaisillakin Dodonassa. Näin on edelleen siperialaisten jakuuttien keskuudessa.” Monilla kansoilla on siis maailmanarkkityyppi, joka perustuu tähän käsitteeseen.
Indoeurooppalaisilla, persialaisilla, slaaveilla ja germaaneilla on kaikilla elämänpuu. Esikolumbiaanisilla kansoilla ja erityisesti Siperian šamanistisissa kulttuureissa se symboloi Äiti Maata ja auttaa šamaania siirtymään maailmasta toiseen. Elämänpuu löytyy jopa Uuden-Seelannin maorikulttuurista, jossa se tunnetaan nimellä Kauri/Tane.
Yggdrasil-käsite on erityisen tärkeä skandinaavisessa mytologiassa. Se on kenties sivilisaatio, jossa maailmanpuu saa suurimman merkityksen, niin tarinoissa kuin ihmisten elämässäkin.
Yggdrasil:n 9 maailmaa
Kuten aiemmin mainittiin, Yggdrasil-käsitys on jumalten ja jättiläisten tarinoiden ytimessä.
Tämä puu edustaa maailmaa ja elämää. Sanotaan, että jos se kuolisi, se johtaisi maailmankaikkeuden täydelliseen tuhoutumiseen. Viikinkimiehet ja tietyt jumaluudet halusivatkin välttää tämän tilanteen hinnalla millä hyvänsä. Sitä vastoin lohikäärme Moin, joka lentää puun ympärillä, toivoo tuhoa. Sen juurella on lähde, joka kätkee sisäänsä viisauden kaivon. Saarnipuun lehvistössä asuu kotka, Vidofnir. Sen siipien synnyttämä tuuli on uhka skandinaavisen mytologian elämänpuulle.
Neljä peuraa, Dain, Duneyr, Durathror ja Dvalin, syövät puun lehtiä. Viides peura, Eikthymir, laiduntaa sen oksilla. Yggdrasil:n rungosta ilmestyy orava Ratatosk, joka juoksee puussa. Se lietsoo riitaa käärme Nidhöggrin, joka nakertaa juuria, ja haukka Vidofnirin välille. Puu joutuu siis kohtaamaan elämän ja kuoleman välisiä taisteluita, sillä lisäksi vuohi Heidrun syö sen lehtiä.
Yggdrasil on lopulta esitys maailmasta ja kaikesta, mitä se sisältää. Tämän voimme vahvistaa yllä kuvattujen eläinten ja kaikkien sen sisältämien maailmojen perusteella. Kaikista sitä uhkaavista vaaroista huolimatta puu pysyy vahvana ja vakaana, mikä mahdollistaa kaikkien elämisen enemmän tai vähemmän harmoniassa.
Asgard
Ensimmäinen maailma, jota Yggdrasil kannattelee, on Asgard. Se sijaitsee saarnipuun yläosassa, sillä se on aasajumalten valtakunta. Ihmisen luomisen jälkeen Borrin kolme poikaa, Odin, Vé ja Vili, rakensivat Asgardin.
Suuret linnoitukset rakensi erityisesti jättiläinen ja käsityöläinen Smior. Asgardista löytyy Idavollin tasanko. Täällä on 12 temppeliä monien aasajumalten kunniaksi. Finn Magnussenin mukaan tämä edustaa myös eläinradan 12 merkkiä. Asgard sisältää myös linnoituksen, joka on Valhallan palatsi. Tänne urheimmat viikinkisoturit tulevat valmistautumaan Ragnarökin lopputaisteluun.
Alfheim
Tätä maailmaa kutsutaan myös nimellä Lighalfheim. Se tarkoittaa ensinnäkin yhtä skandinaavisen mytologian 9 maailmasta ja on Freyrin koti. Hän on yksi viikinkimaailman tärkeimmistä jumalista. Freyr yhdistetään vaurauteen, ja hän hallitsee sadetta ja auringonsäteitä. Tämä tekee hänestä hedelmällisyyden jumalan.
Runo-Edda kuvailee, kuinka jumalat antoivat Alfheimin maailman lahjaksi Freyrille. Tämä tapahtui, kun hän puhkaisi ensimmäisen hampaansa, mikä on Islannissa edelleen vallitseva tapa. Tämä versio kuitenkin sotii vanojen ja aasojen välisen sodan myyttiä vastaan. Sama runollinen teksti kertoo myös, että maailma on valohaltioiden asuinpaikka. Mitään yhteyttä näiden olentojen ja Freyrin välillä ei kuitenkaan ole todistettu.
Vanaheim
Toisin kuin aasajumalat, Vanaheimin maailma edustaa vanajumalten elinympäristöä. Sitä kuvataan kaukana Asgardista sijaitsevaksi, mikä ei estä näitä kahta valtakuntaa olemasta rinnakkain Yggdrasil:n sisällä. Valitettavasti nämä kaksi jumalryhmää ottivat yhteen vakiinnuttaakseen jumalallisen ylivaltansa.
Vanojen ja aasojen voima ei riittänyt ratkaisemaan tilannetta. Silloin päätettiin aselepo. Rauhan sinetöimiseksi sovittiin vaihtokaupasta ryhmien välillä. Freyr ja Freya, vanajumalat, vaihdettiin hölmöön Honiriin ja Mimiriin, mikä herätti vanajumalten vihan. Vastauksena he mestasivat Mimirin ja lähettivät hänen päänsä takaisin Asgardiin.
Jotunheim
Þrymr on jättiläiskuningas, joka hallitsee Jotunheimin maailmaa. Mytologian mukaan tämä alue on se, jonka Odin jättää jääjättiläisille luomisen yhteydessä. Þrymr omistaa Utgardin linnoituksen. Ranskalainen skandinavisti François-Xavier Dillmann, joka tutki Snorrin Eddan muistiinpanoja, sijoittaa maailman Midgardin itäpuolelle, Yggdrasil:n keskelle.
Uudemmat proosatekstit sijoittavat Jotunheimin kuitenkin pohjoiseen. Pysyäksemme ilmansuunnissa, tämän valtakunnan sisällä Rautametsä sijaitsee idässä. Juuri Járnviðrissä asuvat susimaiset jättiläiset. Jotunheim on muuten Hrungnirin asuinpaikka, jättiläisen, jonka Odin haastaa hevoskilpailuun.
Midgard
Midgard tarkoittaa etymologisesti ”keskipihaa”. Se on Maan nimi ja ihmisten asuinpaikka. Sitä kutsutaan myös nimellä Manheimr eli ”ihmisten koti”, termi jota käytetään koko ihmiskunnasta. Tämä maailma on ainoa, jonka ihmiset voivat nähdä. Muut valtakunnat ovat lähes kaikki näkymättömiä.
Midgardia ympäröi valtava valtameri, jota pidetään ylittämättömänä. Tässä vesistössä asuu Jormungandr, jättimäinen merikäärme. Se on niin suuri, että se voi kiertää koko maailman ja purra omaa häntäänsä. Tämä eläin suojelee Maata mahdollisilta kutsumattomilta vierailta.
Svartalfheim
Jos valohaltioilla on oma maailmansa, niin on myös mustilla haltioilla Svartalfheim. Tämä maailma sekoitetaan joskus kääpiöiden maailmaan, jota kutsutaan Nidavelliriksi. Jälkimmäinen esitetään joskus yksin Yggdrasil:n kuvauksissa. Svartalfheim sijaitsee Midgardin ja Jotunheimin tavoin maailmanpuun puolivälissä.
Erottelu valo- ja mustien haltioiden välillä tehdään vain Snorrin Eddassa. On todennäköistä, että se on kristittyjen enkelien ja demonien välisen vastakkainasettelun siirto. Se voi myös viitata haltioiden palvonnan kahteen eri puoleen. Valohaltiat edustavat hedelmällisyyden palvontaa, kun taas mustat haltiat edustavat kuolleiden palvontaa.
Muspeillheim
Skandinaavisessa mytologiassa Muspeillheim on tulen maailma. Se on jättiläinen Surtin valtakunta, joka uhkaa jatkuvasti koko maailmankaikkeuden tasapainoa. Hän liittyy jättiläisiin Ragnarökin aikana ja tuhoaa 9 maailmaa miekallaan, olivatpa kyseessä jumalat, ihmiset tai Yggdrasil:n juuret.
Ginnungagap on nimi, joka annetaan valtavalle liekkien kuilulle, joka tuo mukanaan kaaoksen. Tämä tulivirta edustaa erityisesti väkivaltaa ja tuhoa. Valitettavasti vain harvat tekstit kertovat tästä maailmasta. Lähteet mainitsevat lähinnä maailman luomisen ja Ragnarökin lopputaistelun.
Niflheim
Muspeillheimin ohella Niflheim on yksi kahdesta maailmasta, jotka ovat maailmankaikkeuden luomisen alkulähteitä. Sitä kutsutaan sumun tai pimeyden maailmaksi, ja sitä kuvataan jäätäväksi. Sen sijainti on pohjoisessa, Yggdrasil:n kolmannen juuren alla. Niflheimin keskellä on Hvergelmirin lähde, josta Elivagar-joet kumpuavat.
Kylmyyden ja lämmön kohtaaminen mahdollisti Ymirin syntymän ja muiden Yggdrasil:n muodostavien maailmojen luomisen. Niflheim, lumen valtakunta, edustaa kuolemaa, ajan kulumista ja unohdusta, sillä siellä ei ole asukkaita, valoa eikä tuulta.
Helheim
Lopuksi Helheim on toinen maailma, jota Yggdrasil kannattelee. Kylmässä ja sumuisessa paikassa elävät kuolleet. Vaikka parhaat taistelussa kaatuneet viikinkisoturit pääsevät Valhallaan, näin ei tapahdu vanhuuteen tai sairauteen kuolleille.
Hela, kuoleman jumalatar, hallitsee tätä maailmaa, jota kuvataan Niflheimin eteiseksi, koska siellä on vielä pimeämpää. Ragnarökin aikana Hela lähettää kaikki kuolleet taistelemaan viimeisen kerran. He ovat silloin Helan isän, Lokin, komennossa.
Odinin hirttäytyminen
Tämä on yksi viikinkiyhteisön tärkeimmistä riiteistä. Odin, jota pidetään jumalten jumalana, hirttäytyi Yggdrasil:een. Mutta mistä syystä?
Odin hirttäytyi maailman saarnipuuhun saadakseen lisää voimia. Eräässä Eddan runossa voimme lukea jumalan sanovan näin:
”Tiedän, että roikuin
tuulessa huojuvassa puussa,
yhdeksän pitkää yötä,
keihäällä haavoitettuna
ja uhrattuna Odinille,
itse uhrattuna itselleni.”
Tämä käytäntö yhdistetään muuten siihen, mitä löytyy Irlannin tai Pohjois-Aasian šamaaneilta.
Yhdeksän päivän ja yhdeksän yön hirttäytymisen aikana Odin kieltäytyy vedestä ja ruoasta. Jumala kokee erityisesti Gungnir-keihään, joka on istutettu hänen kehonsa keskelle. Hän kokee eräänlaisen rituaalisen kuoleman, joka mahdollistaa pääsyn riimujen tuntemukseen:
”Ei kukaan antanut minulle leipää
eikä juomaa sarvesta.
Katsoin alas,
huusin riimut,
sitten putosin alas.”
Odinin näky, jossa hän löytää riimukivet ja symbolit, jotka muodostavat skandinaavisen aakkoston, ei tapahdu enää hänen lihallisilla silmillään, vaan hänen henkensä silmillä. Fyysisestä näöstä luopuminen teki hänestä lopulta näkijän, ja riimujen maaginen voima ilmestyy hänen eteensä. Huolimatta paastosta, jonka hän suoritti toimintansa aikana, Odin tuntee olevansa täynnä uutta nuoruutta. Hän ei ole silloin enää vain sotureiden jumala, vaan tästä lähtien myös runoilijoiden ja viisaiden jumala.
Hirttäytyminen on samankaltainen kuin Jeesuksen ristiinnaulitseminen. Teoria, jonka mukaan Odinin tekemä uhraus olisi saanut inspiraationsa Jeesuksen kärsimyksestä, ei ole enää pätevä. Kristus teki tämän teon pelastaakseen kärsivän ihmiskunnan. Odinin tapauksessa hän tekee tämän teon saadakseen lisää yksilöllisiä voimia. Ja juuri Yggdrasil, joka symboloi elämää ja maailmaa, on todistaja ja yksi toimijoista tässä pääsyssä riimukivien tuntemukseen.
Yggdrasil populaarikulttuurissa
Viikinkimytologiassa puusta on esitys, jolla on laajat juuret, jotka kumpuavat maan syvyyksistä (syntymää varten) ja jolla on vankka varsi, jotta se voi voittaa elämässä kohdattavat vastoinkäymiset. Se jakautuu moniin oksiin ja lehtiin, jotka raivaavat tiensä kohti taivasta, kunnes saavuttavat jumaluuden (kuolemaa varten).
Populaarikulttuurissa Yggdrasil on vahvasti edustettuna. Se löytyy American Gods -sarjasta, jossa Grimnir käyttää sitä korjatakseen Gungnir-keihäänsä. Kuuluisa Vikings-sarja on myös esittänyt sen. Ensimmäisen kauden lopussa Ragnar vie poikansa Bjornin, joka on vielä teini-ikäinen, ja tulevan vaimonsa Aslaugin tutustumaan puuhun.
Videopelien puolella God of War -saaga näyttää sen kahdessa muodossa vuonna 2018 julkaistussa teoksessa. Se on ensinnäkin huoneen elementti, jonka avulla pelaajat voivat liikkua maailmojen välillä. Yggdrasil on esitetty myös oksien muodossa maailmojen välisessä maailmassa, mikä mahdollistaa nopeamman liikkumisen saman maailman sisällä.
Lopuksi se on myös palvelimen nimi, jolla todennetaan Mojangin pelien pelaajat – studio on erittäin tunnettu Minecraftin luomisesta.
