Aasa-jumalat | Viikinkijumalien historia ja alkuperä
Pohjoismaisessa mytologiassa aasat ovat tärkeimpiä viikinkien uskonnon jumalia, jotka liittyvät läheisesti Odin-jumalaan. Thor, Freyja ja Loki kuuluvat kaikki tähän aasojen jumalsukuun eli Æsiriin.
Pohjoismaisten jumalten panteoni on kuitenkin varsin laaja. Itse asiassa suurin osa pohjoismaisista myyteistä kertoo näiden jumalten tarinoita, alkaen tietenkin Odinista!
Tässä yhteydessä, tiesitkö miten Odin loi maailmankaikkeuden ja yhdeksän maailmaa? Miten Lokista tuli aasojen jäsen? Tai miten nämä jumalat rakentavat maailman uudelleen Ragnarökin jälkeen?
Saadaksesi vastaukset kaikkiin näihin kysymyksiin, kerromme tässä artikkelissa aasojen historian, aina tämän suvun synnystä Ragnarökiin asti. Valmistaudu fantastiseen eepokseen, kun sukellamme aasojen historiaan ja alkuperään.
Aasa-jumalat: Aasojen ja Asgardin valtakunnan synty
Aasat ovat pohjoismaisen mytologian tärkeimpiä jumalia. He ovat hyväntahtoisia jumalia, jotka asuvat Asgardin valtakunnassa, yhdessä skandinaavisen mytologian yhdeksästä maailmasta.
Sen lisäksi, että he ylläpitävät maailmankaikkeuden tasapainoa, aasa-jumalat suojelevat ihmisten maailmaa, Midgardia, pahuuden voimilta, joita edustavat jötunnit eli jääjättiläiset. Tästä syystä viikingit palvoivat näitä jumalia ja jumalattaria, ja suuri osa skandinaavisesta mytologiasta keskittyy heidän elämäntarinoihinsa.
Toisin kuin monet pakanalliset jumaluudet, aasa-jumalat eivät ole kuolemattomia ja he voivat jopa kärsiä. Tämä yksityiskohta saa suuren merkityksen, kun saamme tietää, että näkijä ennusti Odinille maailmanlopun ja Asgardin valtakunnan tuhon.
Ennen kuin pääsemme siihen, jäljitämme ensin tärkeimpien aasa-jumalien historian ja alkuperän aloittaen ensimmäisestä Æsiristä, Odin-jumalasta.
Odin, aasa-jumalien isä ja kuningas
Odin, Vili ja Vé, muinaisen jumala Burin ja jättiläinen Bestlan kolme poikaa, ovat pohjoismaisen mytologian ensimmäiset aasa-jumalat. He syntyivät ”Ginnungagapissa” ennen pohjoismaisen maailmankaikkeuden luomista. Ginnungagap on loputon tyhjyys, jota kutsutaan ”alkukaaokseksi” ja joka erottaa alkuperäiset tulen ja jään paikat.
Voimakkailla kyvyillä varustettu Odin ja hänen kaksi veljeään käyvät taukoamatonta taistelua kaaoksen olentojen rotua, jötnareita eli jääjättiläisiä vastaan. Se on loputon sota, jota veljekset käyvät, sillä vihollisten määrä kasvaa jatkuvasti.
Lopettaakseen tämän kerralla, Odin päättää hyökätä suoraan alkuperäisen jättiläisen Ymirin, kaikkien jötnarien äidin, kimppuun. Vaarallisen taistelun jälkeen Odin ja hänen veljensä onnistuvat voittamaan hänet.
Ymirin kuollessa hänen ruumiistaan purkautuu veriaalto Ginnungagapiin. Tämä tulva oli niin valtava, että se pyyhki pois koko jättiläisten rodun, lukuun ottamatta Bergelmiriä ja tämän vaimoa, ja se palveli maailman valtamerten luomista.
Uskoen päässeensä eroon jääjättiläisten vitsauksesta, kolme veljestä päättävät luoda maailman. He käyttävät Ymirin lihaa luodakseen Midgardin, josta tulee ihmisten valtakunta, kun taas hänen ruumiinsa muista osista he tekevät:
- Vuoret jättiläisen luista;
- Jyrkänteet hänen hampaistaan;
- Ja lopulta taivaan ja pilvet hänen kallostaan ja aivoistaan.
Vasta tämän jälkeen Odin asettuu Asgardin valtakuntaan ja perustaa aasa-jumalien suvun. Tämä on vasta alkua Odin-jumalan seikkailuille, joista voit lukea lisää tästä artikkelista.
Frigg, aasa-jumalien kuningatar
Jumalatar Frigg on Odin-jumalan vaimo ja siten Asgardin valtakunnan kuningatar, kuten Gylfaginningin 9. luku todistaa:
« Hänen vaimonsa (Odin) oli nimeltään Frigg, Fjörgvinnin tytär. Heidän verestään on peräisin suku, jota kutsumme Æsir-perheeksi, joka asutti muinaisen Ásgardin ja kaikki siihen liittyvät valtakunnat, ja tämä perhe on jumalallista sukua. »
Pohjoismaisessa mytologiassa Frigg on hedelmällisyyden ja rakkauden jumalatar. Koko viikinkikansa palvoi häntä ja anoi hänen hyväntahtoisuuttaan lievittämään sairaiden kärsimyksiä.
Parantamisvoimiensa lisäksi hänellä on ennustamisen lahja, jonka avulla hän tuntee kaikkien yksilöiden kohtalon. Hän ei kuitenkaan koskaan paljasta tulevaisuutta eikä puutu asioiden kulkuun, paitsi silloin, kun hän näkee yhden kahdesta pojastaan kuolevan.
Lisäksi Frigg on ainoa jumalatar, joka kuvataan kahdentoista palvelijattaren ympäröimänä, toisin kuin muut aasa-jumalat, jotka kuvataan lemmikkieläinten kanssa. Hän on myös ainoa jumaluus, joka voi istua Odinin kanssa tämän valtaistuimella, ”Hlidskjálfilla”, josta hän voi tarkkailla yhdeksää maailmaa.
Näin Odin ja Frigg perustivat aasa-jumalien dynastian!
Baldr, valon ja kauneuden jumala
Baldr on valon, onnen ja kauneuden jumala. Odinin ja Friggin toinen poika on Asgardin arvostetuin aasa-jumala, jonka hyväntahtoisuutta kaikki ylistävät. Snorrin Eddan 22. luku kuvailee häntä niin kauniiksi ja säteileväksi olennoksi, että valo loistaa koko hänen olemuksestaan:
« Hän on viisain Æsir-jumalista, puhuu parhaiten ja on armollisin; tämä ominaisuus seuraa häntä, eikä kukaan voi vastustaa hänen tuomioitaan. » — Gylfaginning, luku 22.
Baldr avioituu ilon ja rauhan jumalatar Nannan kanssa ja hallitsee Breidablikin asuntoa, taivaallista paikkaa, jossa ei voi olla epäpuhtautta. Vaikka Baldr on tärkein jumala Odinin jälkeen, kohtalokas kohtalo sitoo hänet veljeensä Hödiin.
Höd, Odin-jumalan unohdettu poika
Höd on puolestaan Odinin ja Friggin esikoispoika. Hän on sokea jumala, jonka nimi tarkoittaa muinaisnorjaksi ”taistelijaa tai soturia”. Kaikki, mitä hänestä tiedetään, on se, että hän on yhtä voimakas kuin Odin ja että kenelläkään ihmisellä ei ole oikeutta palvoa häntä.
Itse asiassa aasa-jumalat pyyhkivät hänen historiansa tarkoituksella pois, koska hän tappoi vahingossa Baldrin.
Tämä legenda alkaa, kun Baldr alkaa nähdä ennusunia omasta kuolemastaan. Frigg päättää silloin rikkoa valansa olla koskaan puuttumatta kohtaloon ja yrittää pelastaa poikansa. Hän kiirehtii vannottamaan jokaisen olemassa olevan asian olemaan vahingoittamatta poikaansa, mutta unohtaa hauraan mistelin.
Kun ilkityön jumala Loki saa tietää tästä, hän päättää tehdä viimeisen ilkeän tempun. Sillä välin kun aasa-jumalat juhlivat Baldrin oletettua haavoittumattomuutta ja heittelevät tätä erilaisilla esineillä, Loki huijaa Hödin tappamaan tämän:
« Hödr seisoi ryhmän ulkopuolella, sillä hän oli sokea. Silloin Loki sanoi hänelle: ”Miksi et ammu Baldria?” Hän vastasi: ”Koska en näe, missä Baldr on, ja myös siksi, ettei minulla ole ammusta”. Silloin Loki sanoi hänelle: ”Tee kuten muut (aasa-jumalat) ja kunnioita Baldria. Minä näytän sinulle, missä hän seisoo; ja ammu häntä tällä oksalla. » – Gylfaginning, luku 49.
Aavistamatta, että kyseinen oksa oli mistelinoksa, Höd lävistää Baldrin, joka luhistuu elottomana kaikkien aasa-jumalien eteen. Tämä traaginen kuolema merkitsee lopun alkua ja ennustaa Ragnarökin tuloa.
Thor, kaikkivoipa ukkosen jumala
Thor, ukkosen jumala, on Odin-jumalan ja Jörd-jumalattaren poika. Hän on viikinkiajan suosituin pohjoismainen jumaluus, mutta myös nykyään. Häntä pidetään aasa-jumalien voimakkaimpana soturina, joka murskaa jättiläiset vasarallaan Mjölnir. Skandinaavinen mytologia kertoo lukemattomia legendoja, joissa Thor pelastaa Midgardin jättiläisten vitsaukselta.
Thor avioituu Sifin kanssa, joka on maahan yhdistetty aasa-jumalatar, ja heillä on Thrúd-niminen tytär. Tämän lisäksi Thorilla on kaksi muuta poikaa, Magni ja Modi, kahdesta muusta avioliitosta. Hän ja koko hänen perheensä asuvat Bilskirnir-asunnossa, joka on yhdeksän maailman suurin kartano.
Lisäksi Thorilla on muita ominaisuuksia Mjölnir lisäksi. Snorrin Eddan mukaan ne ovat:
- Járngreipr : pari mustien kääpiöiden takomia erikoiskäsineitä. Niiden ansiosta hän voi heiluttaa Mjölnir välittämättä sen liian lyhyestä varresta;
- Megingjord : tämä on Thorin taikavyön nimi. Se kymmenkertaistaa hänen voimansa ja valtansa;
- Tanngrisnir ja Tanngnjóstr : nämä ovat kaksi taikavuohia, jotka vetävät ukkosen jumalan vaunuja. Nämä…
Vaikka Thor symboloi viikinkisoturin voimaa, hänet yhdistetään myös hedelmällisyyteen ja vaurauteen. Ihmisten valtakunnan suojelijana hän on oikeudenmukainen ja hyväntahtoinen jumala, joka pysyy lähellä viikinkikulttuuria.
Jos haluat oppia lisää Thorin legendasta, lue ihmeessä hänelle omistettu artikkelimme!
Sif, kultahiuksinen jumalatar
Sif on Thor-jumalan vaimo, joka tunnetaan kultaisista hiuksistaan, jotka ovat kauneimmat kaikista aasa-jumalattarista. Vaikka hänen maineensa ei yllä miehensä tasolle, hän on silti yksi aasa-jumalien suvun tärkeimmistä jumalattarista.
Sif on tavallaan Thorin täydentävä puolikas. Thor on taivaan ja elementtien herra, kun taas Sif on maan ja hyvän sadon jumaluus.
Tästä huolimatta kertomukset tästä jumalattaresta ovat hyvin harvinaisia viikinkimytologiassa. Hänen roolinsa on kuitenkin keskeinen legendoissa, joissa hän esiintyy. Hän on esimerkiksi suora syy aasa-jumalien tärkeimpien ominaisuuksien luomiseen, kuten Odin-jumalan ”Gungnir”-keihään tai Mjölnir-vasaran.
Magni ja Modi, aasa-jumalien perintö
Magni ja Modi ovat Odin-jumalan poikia, jotka perivät hänen Mjölnir-vasaransa Ragnarökin jälkeen. Nämä jumalat selviytyvät maailmanlopusta ja auttavat hallitsemaan maailmaa muiden aasa-jumalien rinnalla.
Erittäin viisaan jättiläisen ”Vafþrúðnir” ennustuksen kautta saamme tietää aasa-jumalien kohtalon Ragnarökin jälkeen. Odinin ja tämän jättiläisen välinen keskustelu on kirjattu ylös runollisen Eddan Vafþrúðnismál-runon 51. säkeistöön:
« Vidarr ja Váli
Asuttavat jumalten kartanoita
Kun Surtrin liekki on sammunut;
Módi ja Magni
Saavat Mjölnir
Thorin taistelun lopussa. »
Näin uusi maailma syntyy ja Thorin legenda jatkuu Magnin ja Modin kautta.
Loki, jötunn-alkuperää oleva aasa-jumala
Viikinkimytologiassa Loki edustaa oveluuden ja eripuraisuuden jumalaa. Monimutkainen hahmo, joka ilmentää ihmispsykologian useita puolia, on pääantagonisti, joka orkestroi Ragnarökin tapahtumat. Häntä luonnehtii levoton mieli ja muodonmuutoskyky, jonka avulla hän voi muuttua muiksi olennoiksi tai vaihtaa sukupuoltaan.
Hän on salaman jumala Farbautin ja Laufeyn, joka tarkoittaa lehtisaarta, poika. Tämä liitto rinnastetaan salaman iskemään puuhun, symboloiden kaaosta ja tuhoa, jonka ilkityön jumala tuo mukanaan. Naimisissa jumalatar Sigynin kanssa, hänellä on kaksi poikaa, Nari ja Vali. Jalkavaimonsa, jättiläinen Angrbodan kanssa, hänellä on 3 lasta: käärme Jörmungand, susi Fenrir ja kuolleiden jumalatar Hel. Lisäksi Loki-jumala on Sleipnir:n, Odin-jumalan 8-jalkaisen ratsun, äiti.
Vaikka hän kuuluu jötunnien joukkoon, Odin itse ottaa Lokin vastaan aasa-jumalien panteoniin. Nerokkuudestaan, älykkyydestään ja monista hyveistään huolimatta hän tuntee itsensä aina huonommaksi kuin muut viikinkijumalat. Siksi hän tekee paljon ilkeitä temppuja. Hän on erityisesti vastuussa Mjölnir:n varkaudesta, Anvarin kullan tapauksesta ja monista muista vastoinkäymisistä.
Hän syyllistyy vakavaan rikokseen, Odinin pojan Baldrin murhaan. Tämän vuoksi hänet on karkotettu Asgardista, kahlittu käärmeen alle ja tuomittu ottamaan sen myrkkyä kasvoilleen Ragnarökiin asti, päivään jolloin kaikki siteet katkeavat. Tässä tilaisuudessa hän johtaa sotaa aasa-jumalia vastaan Helheimin jääjättiläisten johdossa. Aasa-jumala Heimdall ja Loki päätyvät tappamaan toisensa.
Loki-jumala on kuitenkin hyvin monimutkainen hahmo, joka saattaa yllättää sinut. Tutustu kaikkiin hänen puoliinsa tässä artikkelissa.
Aasat ja vaanit, pohjoismaisten jumalten sota
Aasat eivät ole ainoa pohjoismaisten jumalten ryhmä. On olemassa kaksi muuta jumalsukua, diisit ja vaanit. Juuri näitä vastaan aasat käyvät pitkää sotaa. Kyseessä on ensimmäinen skandinaavisten jumaluuksien välinen yhteenotto, joka on kuvattu ”Völuspá”-runossa ja Snorrin Eddassa.
Siten Odinin johtamien aasa-jumalien ja Njördin johtamien vaanien välinen taistelu kestää vuosisatoja. Se päättyy aasa-jumalien ensimmäiseen tappioon ja muinaisen Asgardin tuhoon.
Tällä sodalla on kuitenkin yllättävä lopputulos, sillä se päättyy panttivankien vaihtoon. Molemmat osapuolet sopivat aselevosta:
- Aasa-jumalat lähettävät Mimirin ja Hoenirin elämään vaanien keskuuteen ja tekevät jälkimmäisestä uuden johtajansa;
- Vaanit puolestaan antavat sovinnon merkiksi Freyjan, Freyrin ja Njördin.
Lopuksi molemmat jumalsuvut juhlistavat tätä sopimusta sylkemällä maljaan, ja heidän syljestään syntyy Kvasir-jumala.
Freyja ja Freyr, aasa-jumalien panttivangit
Freyja ja Freyr ovat sisaruksia sekä Njördin ja Nerthuksen lapsia. Vaikka he ovat alun perin vaanijumalia, heidät otetaan vastaan aasa-jumalien panteoniin ja heistä tulee tämän perheen täysivaltaisia jäseniä.
Freyja on kauneuden ja rakkauden jumalatar. Hän on tärkeä pohjoismainen jumaluus, joka ilmentää viikinkimytologian ensimmäistä valkyriaa. Hänellä on oma germaaninen kulttinsa ja hän jakaa Odinin kanssa puolet taistelussa kuolleista sotureista. Lisäksi hän opettaa Odinille ennustamisen salatun taidon.
Jumalatar Freyja on kuitenkin jumaluus, joka kätkee vielä monia salaisuuksia, joihin voit tutustua täysin hänelle omistetussa artikkelissa.
Lisäksi hänen kaksoisveljensä Freyr on hedelmällisyyden, vaurauden ja elämän jumala. Snorrin Eddan 24. luvussa häneen tutustutaan ensimmäisen kerran:
« Freyr on aasa-jumalista loistavin. Hänellä on valta sateeseen ja auringonpaisteeseen ja siten maan hedelmiin, ja häntä on hyvä rukoilla vaurauden ja rauhan puolesta. Hänellä on myös valta ihmisten onneen. » — Gylfaginning, luku 24.
Hän on hyvä ja hyväntahtoinen pohjoismainen jumala, jota kaikki ihmiset arvostavat. Hän taistelee aasa-jumalien rinnalla Ragnarökissä, mutta tulee kuolemaan jättiläinen Surtin käsissä:
« Freyr kohtaa Surtin, ja se on kauhea kohtaaminen siihen asti, kunnes Freyr kaatuu. Hänen kuolemansa syy on se, että häneltä puuttuu erinomainen miekka, jonka hän antoi Skirnirille. » — Gylfaginning, luku 51.
Kvasir on viisauden ja tiedon jumala pohjoismaisessa mytologiassa. Hän syntyy aasa- ja vaanijumalien syljestä, kun he päättävät lopettaa sotansa. Hän ilmentää tietoa, kuten Snorrin Edda selittää:
« Hän oli niin viisas, ettei kukaan voinut kysyä häneltä kysymyksiä, joihin hänellä ei olisi ollut vastausta. Hän teki pitkiä matkoja ympäri maailmaa opettaakseen ihmisille tiedettä. » – Skáldskaparmál, luku 2.
Valitettavasti hänen voimansa oli niin suuri, että se herätti kääpiöiden Fjalarin ja Galarin ahneuden. He tappavat hänet lopulta ja käyttävät hänen vertaan luodakseen simaa, juomaa, jonka avulla voi saavuttaa Kvasirin tiedon ja viisauden.
Pohjoismaisten aasa-jumalien panteoni
Tärkeimpien viikinkijumaluuksien lisäksi aasa-jumaliin kuuluu muita tunnusomaisia hahmoja. Tutustutaan yhdessä Vidariin, Heimdalliin, Tyriin ja Bragiin, legendaarisiin pohjoismaisiin jumaliin, joita tavataan viikinkimytologiassa.
Vidar, koston jumala
Vaikka Vidar, ikuinen hiljainen, tunnetaan harkitsevaisuudestaan ja puolueettomuudestaan, hän toteuttaa Odin-jumalan koston. Hän on Odinin ja jättiläinen Gríðrin liiton hedelmä ja avustaa Thorin fyysistä voimaa. Häntä kutsutaan milloin pelottomaksi pojaksi, milloin hiljaiseksi aasaksi.
Islanniksi Víðarr tarkoittaa ”sitä, joka hallitsee kaukaa”. Muinaisnorjaksi se juontuu kuitenkin vidre-juuresta, joka tarkoittaa ”puuta”, mikä selittää hänen tittelinsä metsien herrana. Hän asuu läpäisemättömässä lumotussa metsässä sijaitsevassa palatsissa, Landvidissä.
Snorrin Edda kuvailee Vidaria seuraavasti:
« On toinenkin, jonka nimi on Vidar, hiljainen aasa. Hänellä on paksut kengät ja hän on melkein yhtä vahva kuin Thor. Hänestä jumalat saavat suurta apua kaikissa koetuksissa. » – Gylfaginning, luku 29.
Hänen väliintulonsa myytteihin on kuitenkin harvinaista, lukuun ottamatta Ragnarökin suurta taistelua. Mainittakoon erityisesti hänen osallistumisensa Ægirin pitoihin, joka on kerrottu Lokasenna-runossa.
Silti koston aasa-jumala tunnetaan parhaiten siitä, että hän tappoi Fenrir-suden profeetallisen maailmanlopun aikana. Jättiläismäinen olento nielaisi Odinin kokonaan taistelukentällä. Kuten ennustettu, hänen poikansa kostaa hänet.
Völuspán mukaan hän lävistää Fenririn legendaarisella miekallaan, leveällä ja terävällä, suoraan sydämeen. Snorrin Eddassa kerrotaan, että hän olisi repinyt tämän leuat auki. Hän painaisi alaleukaa taikakengillä, samalla kun hän työntäisi tämän päätä kohti taivasta.
Hän selviytyy Ragnarökistä Valin rinnalla ja osallistuu maailman uudistumiseen. He hallitsevat Idavollia, kaupunkia, joka sijaitsee siellä, missä muinainen Asgardin valtakunta sijaitsi.
Heimdall, Ragnarökin julistaja
Odinin poika Heimdall on viikinkien valon, kuun ja tulen jumala. Sanotaan, että hänellä on 9 äitiä: jättiläisten maailman 9 aaltoa, jotka olisivat viettelivät Odinin ja sulautuneet yhteen kantaakseen tämän lapsen. Tämän vuoksi hän olisi perinyt jättiläisten ominaisuudet: suuren koon, kehittyneen kuulon ja lyhyemmän unen kuin linnulla.
Heimdall on myös bifrostin vartija, sateenkaarisilta, joka yhdistää Asgardin alempiin viikinkimaailmoihin, erityisesti Jötunien valtakuntaan. Hän asuu lähellä tätä palavaa käytävää, Himinhbjörgissä.
Lisäksi tällä aasa-jumalalla on hyvin erityinen lisävaruste, Gjallarhorn. Se on torvi, jota Heimdall puhaltaa julistaakseen Ragnarökin alkamisen. Völuspássa mainitaan, että tämä kutsu kuuluu yhdeksässä maailmassa.
Runollisen Eddan mukaan hän laskeutuu ihmisten valtakuntaan nimellä Rig. Hän ilmentää johtajan roolia ja määrittelee siten viikinkiyhteiskunnan kolme luokkaa: jaarlit, vapaat miehet ja orjat.
Heimdall on määrätty kuolemaan Lokin käsissä Ragnarökin viimeisessä taistelussa.
Tyr, sodan ja oikeuden jumala
Muinaisnorjaksi Tyr on yleisnimi, joka on synonyymi jumaluudelle. Mytologiassa se viittaa kuitenkin nimenomaan taivaan, sodan ja oikeuden jumalaan. Se lainaa nimensä germaanisessa kielessä viikonpäivälle, tiistaille.
Historioitsijat ovat yhtä mieltä siitä, että hän oli tärkein viikinkijumala, kunnes Odin ja Thor ottivat vallan viikinkien hyökkäysten aikana. Hänen päätehtävänsä on puolustaa ihmisten oikeuksia.
Tyr-jumalaa pidetään siten Odin-jumalan poikana. Hänen hyveitään ovat viisaus, rohkeus, mutta ennen kaikkea vahva oikeuden ja oikeudenmukaisuuden taju. Viisautensa kehittämiseksi hän lähti pitkille matkoille ympäri viikinkimaailmaa.
Tässä mielessä hän asettuu vastakohdaksi Loki-jumalalle, joka edustaa ilkivaltaa ja petollista mieltä. Loki syytti häntä konfliktien etsimisestä sen sijaan, että hän olisi edistänyt sovintoa vastustajien välillä.
Häntä koskeva merkittävin tarina on hänen kätensä uhraaminen. Aasa-jumalat olivat huolissaan Fenririn kasvusta, joten he yrittivät sitoa hänet rautalangoilla käyttämällä useita juonia.
Mikään ei toimi, minkä vuoksi he turvautuvat kääpiöihin luodakseen taikasilkkilangan hänen pidättelemisekseen. Fenrir kieltäytyy kuitenkin tällä kertaa epäluuloisena, ellei joku heistä ole valmis laittamaan kättään hänen suuhunsa pantiksi.
Tyr ilmoittautuu vapaaehtoiseksi, minkä ansiosta susi pysyy sidottuna Ragnarökiin asti. Taivaan ja oikeuden kuninkaan on määrä kohdata Helheimin vartijakoira sinä päivänä.
Bragi, viikinkien runouden jumala
Edda-runo Gylfaginningin mukaan Bragi-jumala on se, joka keksi runouden. Hänen nimensä tulee muinaisnorjan sanasta bragr, joka tarkoittaa runoutta. Hänellä on legendaarinen kaunopuheisuus ja poikkeuksellinen kynä.
Häntä kutsutaan myös pitkäpartaiseksi jumalaksi, ja hänen sanotaan olleen läsnä Ægirin pidoissa. Hän olisi myös nuoruuden omenoiden vartijan aviomies pohjoismaisessa mytologiassa.
Toisin kuin muut aasa-jumalat, Bragi mainitaan vain Snorrin Eddassa. Hänen puuttumisensa muista suurista viikinkiajan historiallisista lähteistä saa jotkut kirjoittajat ajattelemaan, että hän saattaisi olla Odin, joka hänkin olisi taitava sanojen kanssa.
