Thor: tämän viikinkilegendan uskomaton alkuperä
Muinaisena jumalana ja modernina sankarina Thor on pohjoismaisen mytologian ikoninen hahmo. Hän hallitsee taivasta ja vapauttaa ukkosen mielensä mukaan, sulautuen täysin osaksi luonnonvoimia.
Häntä pidetään viikinkijumalista mahtavimpana, ja hän taistelee pahuuden voimia vastaan tunnusomaisella vasarallaan Mjölnir. Hän on vertaansa vailla oleva soturi ja uskollinen kumppani, jonka myyttiset tarinat ammentavat pohjoismaisen kansan arvoista ja ovat täynnä opetuksia.
Vaikka hän on erittäin suosittu, monet ihailijat eivät tunne tämän kunnioitetun soturin kaikkia puolia. Tutustutaan yhdessä Thorin, viikinkien ukkosen jumalan, legendaan – hän on suosituin pohjoismainen jumaluus!
Jumala Thorin legenda: mahtava ukkosen jumala!
Thor on viikinkijumalista suosituin. Pohjoismaisten jumalten joukossa kukaan ei ollut Thorin veroinen, ei edes hänen isänsä, jumala Odin. Kyseessä on ylin viikinkijumala, skandinaavisen soturin voiman ja rohkeuden symboli. Hän on todellinen sodan jumala, jota kaikki olennot kunnioittavat ja pelkäävät.
Mittaamattoman voimansa ohella Thor on todellisuudessa kansan jumala. Sen lisäksi, että hän on hedelmällisyyden jumala, kaikki pohjoismaiset kansat palvovat häntä. Hän ymmärsi ihmisiä sekä heidän pelkojaan ja huoliaan, mutta ennen kaikkea Thor uskoi ihmisten hyvyyteen ja voimaan.
Kaikki tämä nosti Thorin ensimmäiseksi pohjoismaiseksi jumaluudeksi ja mahdollisti hänelle oman kultin, joka oli kenties suurempi kuin jumala Odinin. Joten, ilman pitkiä puheita, tutustutaan Thorin ainutlaatuiseen asemaan skandinaavisen kansan keskuudessa!
Viikinkisivilisaation alkuperäinen jumala
Vaikka Thorin hahmo yhdistetään yleensä Odiniin, hänen asemansa on silti ensisijainen. Thor on rakastetuin viikinkijumala ja koko pohjoismaisen mytologian historian palvotuin hahmo.
Olipa kyse tietyistä rituaaleista, juhlista tai jopa viikinkikoruista, Thorin vaikutus näkyy kaikkialla skandinaavisissa perinteissä.
Toisin kuin Odin, joka oli oikukas ja käytökseltään melko arvaamaton, Thor oli hyvin lähellä ihmisiä. Ihmiskunnalle hyväntahtoinen, hän ilmentää jumalallista luottamusta ja ymmärrystä.
Kahden taikavuohen vetämillä lentävillä vaunuillaan hän luo salamat ja ukkosen varoittaakseen viikinkejä myrskyistä. Myyttisen vasaransa Mjölnir avulla hän kesyttää salaman ja tekee siitä suurimman voimansa.
Tämän aseen avulla Thorilla on vertaansa vailla oleva voima, jonka avulla hän voi taistella pahuuden voimia vastaan. Näin hän suojelee viikinkejä pahoilta jättiläisiltä eli ”jötnarilta”, jotka haluavat tuhota jumalat ja ihmiset.
Tämän vuoksi Thor ei toimi vain suojelijana, vaan hän myös valvoo, että lakia ja järjestystä noudatetaan viikinkisivilisaatiossa.
Thor-nimen todellinen merkitys
Merkittävänä soturina ja viikinkijumalana Thor-nimen etymologia juontaa juurensa muinaisesta germaanisesta kielestä. Kielitieteilijöiden mukaan se on johdettu riimukirjoituksesta Þunraz, tai muinaisnorjan sanasta Þórr, joka tarkoittaa ”ukkonen”.
Jumala Thor on siis pohjoismainen ukkosen, salaman ja myrskyjen jumaluus. Skandinaavisen kansan palvoma nimi heijastaa hänen kaikkivoipaisuuttaan ja tuhoisaa voimaansa, joka on verrattavissa luonnonvoimien purkautumiseen.
Snorri Sturlusonin Proosa-Eddan Nafnaþulur-osion mukaan häneen viitattiin myös muilla nimillä, kuten:
- Einriði, eli se, joka hallitsee yksin;
- Atli, eli kauhistuttava;
- tai Harðvéurr, taitava jousiampuja.
Häntä kutsutaan myös nimellä Harðhugaðr, rohkea sielu; tai Hlóriði, äänekäs sään jumala, Þrymskviðan mukaan, joka esiintyy samassa lähteessä.
Enemmän kuin jumala, todellinen kultti!
Vaikka hän ilmentää viikinkimyyteissä pääasiassa ukkosen ja sodan jumalaa, Thorilla oli AINUTLAATUINEN puoli. Thorin legendat kuvaavat hänet voimakkaana ja raivokkaana jumalana, joka voi vapauttaa myrskyjä ja luonnonkatastrofeja.
Kuitenkin hänen kulttinsa kuvaa hänet aivan toisella tavalla.
Historioitsija Hilda Ellis Davidson toteaa, että Thorin kultti liittyi ennen kaikkea ihmisten aineelliseen omaisuuteen, mutta myös heidän hyvinvointiinsa. Siten Thor on perheen ja viikinkiyhteisön suojelija.
Hänet kuvataan usein punapartaiseksi, mahtavaksi soturiksi, jonka hyväntahtoisuus ihmiskuntaa kohtaan kätkee sisäänsä kovan vihan jättiläisten rotua kohtaan. Hän on heidän kuolemanvihollisensa ja Midgårdin valtakunnan vartija.
Vuoden 1975 julkaisussaan viikinkimytologiasta Ellis Davidson sanoo:
« Meidän aikanamme kaukaisen menneisyyden pieniä kivikirveitä on käytetty hedelmällisyyden symboleina, ja maanviljelijät ovat asettaneet niitä kylvökoneen tekemiin reikiin vastaanottamaan kevään ensimmäisen siemenen. »
Siten viikingit rukoilivat Thorin hyväntahtoisuutta sadon onnistumiseksi ja peltojen hedelmällisyydeksi.
Nykyään tiedämme, että Thorin vaikutus ulottui koko Eurooppaan. Historioitsijat ovat löytäneet todisteita siitä, että ”Thunor”- tai ”Thonar”-niminen jumaluus on ollut olemassa useissa Euroopan maissa, erityisesti Englannissa.
Ymmärrätte nyt paremmin, kuinka Thorin kultista tuli erottamaton osa germaanista kansaa, jopa vanhimpien viikinkien keskuudessa.
Viikinkien ukkosen jumalan alkuperä
Ennen kuin hänestä tuli seikkailija, jolla on lukuisia vaiheita, viikinkijumala Thor omaksui ympäristönsä moraaliset arvot. Siten Thorin alkuperä selittää pitkälti hänen luonteensa kehityksen pohjoismaisessa mytologiassa ja sen aseman, jonka historioitsijat hänelle antavat.
Thorin sukupuu
Pohjoismaisten jumalten merkittävänä hahmona Thor on taivaallista syntyperää. Vaikka jotkut pitävät häntä virheellisesti puolijumalana, hän on todellisuudessa täysiverinen Aasa-jumala.
Thor on Odinin, Asgårdin valtakuntaa hallitsevan pohjoismaisen jumalan, ja Jördin, Aasa-jumalattaren, joka oli maan henkilöitymä, poika. Jördin alkuperä juontaa juurensa jättiläisten sukuun, mikä on vakava paradoksi, sillä heistä tulee hänen poikansa arkkivihollisia. Hänen isänsä kasvatti hänet ottamaan jonain päivänä vastuun valtakunnasta.
Thor avioituu Sifin kanssa, joka on maan Aasatar, kultahiuksinen jumalatar, jonka kanssa hänellä on tytär, Thrúd. Hänet nimetään Snorri Sturlusonin teoksessa Kenning-lisänimellä, joka tarkoittaa Thrúdin isää. Viikinkien ukkosen jumalalla on kaksi muuta lasta: Magni, jonka hän sai rakastajattarensa jättiläinen Járnsaxan kanssa, ja Modi, jonka äiti on tuntematon.
Nuori Thor Asgårdissa
Nuoresta iästään lähtien viikinkijumala Thor on määrätty tulemaan tunnetuksi soturiksi. Isänsä, jumala Odinin, tulevana perillisenä hän vastaa pohjoismaisten jumalten suojelusta.
Varmistaakseen 7 maailman tasapainon, hän vartioi Asgårdia jötunnien vaaroilta. Hän erottuu nopeasti vertaansa vailla olevalla voimallaan, ja liikkuu huhuja, että hän voisi jopa ylittää isänsä kyvyt.
Tästä huolimatta jumala Thorin rooli ei lopu tähän. Hänet tunnetaan myös maanviljelyksen ja hedelmällisyyden jumalana. Sateeseen yhdistettynä hänen liittonsa jumalatar Sifin kanssa symboloi maan ja taivaan harmoniaa, joka takaa rikkaat sadot ja vaurauden.
Itse asiassa Gylfaginningin 9. luku selittää Thorin alkuperän ja tämän ainutlaatuisen liiton syntymisen maan kanssa. Snorri Sturlusonin Eddan ensimmäisessä osassa paljastuu ensimmäistä kertaa, että Odin avioituu maan kanssa luodakseen Thorin. Lainaus:
« Maa oli hänen tyttärensä ja myös hänen vaimonsa; hänestä hän sai ensimmäisen pojistaan, nimittäin Aasa-Thorin, jolla oli synnynnäinen voima ja tarmo — siksi hän voitti kaikki elävät olennot. »
Nämä seikat selittävät, miksi Thor oli eri yhteiskuntaluokkien palvoma:
- Soturit ja viikinkien sotilasjoukot, jotka pyrkivät vastaamaan hänen rohkeuttaan ja rukoilivat hänen suojelustaan;
- Työväenluokka ja työläiset, erityisesti skandinaaviset maanviljelijät, jotka luottivat hänen siunaukseensa selviytyäkseen.
Jumala Thorin ja jumala Odinin suhde
Verisiteistään huolimatta jumala Odinin ja Thorin isä-poika-suhdetta varjostivat heidän mielipide-eronsa. Vaikka he liittoutuivat Aasa-jumalten yhteisen hyvän puolesta, heidän kiinnostuksensa ihmisiä kohtaan oli erilainen:
- Kuninkaat, jaarli ja aateliset kreivit kääntyivät jumala Odinin, pohjoismaisten jumalten kuninkaan, puoleen. Hänen asemansa ja maineensa lähensivät häntä Midgårdin aatelistoon.
- Toisin kuin isänsä, viikinkijumala Thor auttoi vaikeuksissa olevaa skandinaavista kansaa. Hän oli vähäosaisten sankari. Hänen inhimillinen puolensa on siis tunnistettavissa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut, etteivätkö he olisi olleet läheisiä. Heidän eronsa eivät estäneet heitä ryhtymästä lukemattomiin seikkailuihin yhdessä.
Jumala Thorin historia: loistavan soturin pelottomat seikkailut
Rohkeuden, voiman ja ylpeyden symbolina Thor heittäytyy moniin seikkailuihin. Hän on sankarillinen viikinkijumala, joka taistelee jatkuvasti pimeyden voimia vastaan.
Kuitenkin, kuten kaikilla pohjoismaisilla jumaluuksilla, hänellä oli ominaisuuksia, joiden avulla hän pystyi suorittamaan kaikki seikkailunsa. Mutta ennen kaikkea Thor rakasti taisteluita ja kamppailuja, joissa hän vapautti kaiken voimansa.
Thorin vasaran ”Mjölnir” historia
Jumala Thorin mittaamaton voima kasvoi entisestään lyhytvartisen vasaransa, Mjölnir, ansiosta. Se oli erottamaton omistajastaan ja palasi hänen käteensä joka kerta, kun hän heitti sen. Legenda kertoo, että juuri tällä vasaralla hän onnistui luomaan ukkosen.
Ukkosen jumalan vasaran luomisesta kerrotaan Snorri Sturlusonin Edda-runoissa, tarkemmin sanottuna Skaldskaparmal-runossa. Jumala Loki, joka tunnettiin älykkyydestään mutta myös ovelasta luonteestaan, leikkasi Thorin vaimon, Sifin, upeat kultaiset hiukset. Kun jumala sai tietää Lokin typeryydestä, hän joutui suureen raivoon ja mustaan vihaan ja uhkasi tappaa Lokin. Jälkimmäinen aneli henkeään ja lupasi mennä mustien haltioiden valtakuntaan pyytämään heitä valmistamaan uudet hiukset jumalatar Sifille. Thor hyväksyi kaupan.
Loki meni kääpiöiden Brokrin ja Sindrin luo, jotta he valmistaisivat uudet hiukset Sifille, minkä he tekivätkin. Samalla he valmistivat kaksi muuta esinettä: kaikkien aikojen tappavimman keihään nimeltä Gungnir ja parhaan kaikista laivoista nimeltä Skidbladnir. Loki sanoi heille sitten, etteivät he pysty luomaan muita näitä (keihäs, laiva ja hiukset) parempia ihmeitä, ja haastoi heidät lyömällä vetoa päästään. Sindri ja Brokri hyväksyivät haasteen ja ryhtyivät töihin. Loki muuttui kärpäseksi häiritäkseen heidän työtään ja voittaakseen vedon.
Sindri asetti siannahkaa ahjon viereen ja pyysi Brokria käyttämään palkeita jatkuvasti, kunnes hän palaisi. Brokri ryhtyi töihin, ja kärpänen pisti häntä käteen, mutta se ei estänyt häntä jatkamasta työtään. Palattuaan Sindri otti ahjosta kultaharjaksisen sian, jota kutsuttiin nimellä Gullinbursti (muissa versioissa sanotaan, että kyseessä on villisika). Tämä eläin säteili valoa ja pystyi juoksemaan yhtä hyvin vedessä kuin ilmassa. Se oli tuhat kertaa nopeampi kuin mikään hevonen.
Tällä kertaa Sindri asetti kultaa ahjoon ja pyysi jälleen Brokria käyttämään palkeita jatkuvasti, kunnes hän palaisi. Kärpäseksi muuttunut Loki palasi Brokrin työskennellessä ja pisti tätä, mutta Brokri jatkoi työtään. Palattuaan Sindri otti tulesta lopputuloksen, ja se oli upea sormus. Tätä kutsuttiin Draupnir-renkaaksi, ja se pudotti kahdeksan samanlaista sormusta yhdeksän yön välein; se oli sen taikavoima.
Sindri asetti rautapalan ahjoon ja antoi samat ohjeet veljelleen Brokrille. Tämä käytti palkeita, ja kärpänen tuli jälleen ja pisti Brokria silmäluomiin. Verta valui Brokrin silmiin, ja hänen oli pakko pysäyttää palkeet puhdistaakseen silmänsä. Kun Sindri palasi ja he ottivat lopputuloksen ahjosta, he saivat vasaran, jota kutsuttiin nimellä Mjölnir. Vasaralla oli kyky olla koskaan osumatta harhaan ja palata omistajansa käsiin. Siinä oli kuitenkin virhe: vasaran varsi oli hyvin lyhyt, ja se johtui palkeiden väliaikaisesta pysähtymisestä.
Molemmat haltiat päättivät mennä Asgårdiin luovuttamaan nämä jalokivet jumalille. Draupnir-rengas ja keihäs menivät Odinille, vasara ja hiukset Thorille, ja laiva sekä kultaharjaksinen sika Freyrille. Jumalat olivat yhtä mieltä siitä, että Thorin vasara on kaunein jalokivistä ja että se olisi heille suureksi avuksi vihollisia vastaan suojautumisessa. Loki hävisi siten haltioiden kanssa solmitun vedon. Brokri päätti katkaista hänen kaulansa, kun Loki, joka on hyvin ovela, sanoi heille lyöneensä vetoa päästään, eikä hänen kaulansa siis kuulu siihen. Tällaisen oveluuden yllättäminä haltiat Brokri ja Sindri päättivät ommella Lokin suun kiinni vaientaakseen hänet, minkä jälkeen he palasivat ahjoilleen.
Jumala Thorin ominaisuudet ja arvokkaat esineet
Vaikka vasara Mjölnir on ukkosen jumalan voimakkain esine, hänellä oli hallussaan muita fantastisia esineitä. Kuvataan tyypillisesti kolme Thorin arvokasta esinettä:
- Hänen oli varustauduttava voimavyöllä, Megingjordilla, saadakseen tarpeeksi voimaa vasaransa nostamiseen;
- Mjölnir:n varsi oli liian lyhyt. Pystyäkseen käsittelemään sitä, Thorin oli käytettävä paria taikaraudasta valmistettuja käsineitä, Járngreipriä, tarttuakseen siihen;
- Viimeinen Thorin ominaisuus on taikavaunut. Kaksi pukkia, Tanngrisnir ja Tanngnjóstr, vetävät näitä lentäviä vaunuja ja mahdollistavat Thorin matkustamisen maailmasta toiseen. Snorri Sturlusonin Eddan mukaan niiden nimet tarkoittavat vastaavasti ”hampaiden kiristelijää” ja ”hampaiden välkkyjää”.
Pitkälti näiden ominaisuuksien ansiosta jumala Thor onnistui suorittamaan seikkailunsa.
Jumala Thorin myytit ja legendat
Pohjoismainen mytologia on täynnä viikinkijumala Thorin tarinoita ja urotekoja. Milloin huvittavat, milloin opettavaiset, ne edustavat suurta osaa viikinkien perinnöstä.
Mainittakoon esimerkkinä kerta, jolloin jättiläinen Thrym varasti hänen vasaransa Mjölnir. Thrymskvida-runosta, joka on osa Edda-runoutta, opimme, että vastineeksi hän vaatii jumalatar Freyan kättä.
Oveluuden jumala Lokin avulla Thor pukeutuu morsiameksi ja onnistuu saamaan vasaransa takaisin. Tietenkin tämä tarina päättyy kaikkien paikalla olleiden jättiläisten verilöylyyn. Thor ei voinut antaa kunniansa tulla loukatuksi niin helposti!
Toisaalta on todistettu, että Thor oli voimakkain viikinkijumala, mutta hän oli kaukana pohjoismaisen maailmankaikkeuden vahvimmasta. Hänen retkensä jättiläisten maailmaan kolhi hieman hänen egoaan, kun hän löysi itseään paremman olennon.
Jättiläinen Skymir varastaa hänen tavaransa, eikä Thor onnistu edes avaamaan solmuja, joilla hän on ne sitonut. Kun hän lyö tätä nukkuessaan päähän niin kovaa kuin pystyy, jötunnilla on tunne, että puunlehti olisi hipaissut häntä.
Hän kohtaa toisen kerran jättiläisten maailmassa, tällä kertaa Utgarda-nimisen jötunnin. Tämä haastaa hänet nostamaan jättiläiskissan, ja Thor epäonnistuu. Sitten hän kääntää haasteen heitä vastaan pyytämällä saada kohdata yhden heistä. Hänen yllätyksekseen hänelle valitaan iäkäs nainen, jota vastaan hän epäonnistuu surkeasti toisen kerran.
Vaikka hän ei ymmärrä, mitä tapahtuu, Thor epäilee, että jokin on vialla. Vasta myöhemmin hänelle paljastetaan, ettei kissa ollut muuta kuin Ragnarökin käärme, Jörmungandr valepuvussa. Vanha nainen puolestaan oli äärettömän ajan henkilöitymä.
Tästä näennäisestä tappiosta huolimatta Thor todisti todellisuudessa jälleen kerran ylivertaisuutensa. Gylfaginningin luvussa 47 kerrotaan, mitä jättiläisten kuningas Útgarða-Loki sanoi Thorille:
« Se, että nostit kissan, ei tuntunut minusta vähemmän merkittävältä. Totuuden nimissä, kaikki, jotka näkivät sinun onnistuvan nostamaan yhden sen tassuista maasta, pelästyivät, sillä tämä kissa ei ollut sitä, miltä se sinusta näytti: se oli Midgårdin käärme, joka sijaitsee kaikkien maiden ympärillä ja jonka koko on tuskin riittävä siihen, että sen häntä ja pää voisivat koskettaa maata. Mutta sinä nostit sitä niin paljon, että olit enää lyhyen matkan päässä taivaasta. »
Thorin palvelijat
Ukkosen jumala tunnetaan kahdesta nuoresta palvelijastaan, jotka seuraavat häntä aina (Roskva ja Thjálfi). Snorri Sturlusonin Eddan Gylfaginning kertoo, kuinka näistä nuorista tuli lopulta jumalan palvelijoita.
Hän matkusti Lokin kanssa kohti jääjättiläisten maata. He pysähtyivät maanviljelijäperheen talossa, jolla oli kaksi lasta: Roskva-niminen tyttö ja Thjálfi-niminen poika. Aterialla jumala paistaa pukkinsa tavalliseen tapaan ja pyytää maanviljelijäperhettä olemaan rikkomatta luita ja asettamaan ne nahoille syömisen jälkeen.
Pieni poika Thjálfi käyttää veistä halkaistakseen yhden luista ja päästäkseen käsiksi ytimeen. Aamulla Thor herätti molemmat eläimet henkiin ja huomasi, että toinen niistä ontui.
Jumala joutui suureen raivoon ja puristi vasaraansa hyvin tiukasti käsissään. Maanviljelijäperhe pelästyi ja tarjoutui antamaan jumalalle kaiken, mitä hän haluaa korvaukseksi. Thor rauhoittui ja pyysi heitä antamaan lapsensa vastineeksi, jotta heistä tulisi hänen palvelijoitaan.
1000 vuotta myöhemmin, Thor Vinlandissa
Thor on voimakas, hyväntahtoinen ja hyvin antelias jumala. Hänen myyttinsä löytyvät viikinkiperinteistä, jopa Amerikan kolonisaation aikana, maassa, jota kutsutaan Vinlandiksi.
Kerrotaan, että nälkäinen viikinki Vinlandin kylässä tarjoaa ukkosen jumalalle sen, mitä hänellä on jäljellä ruoasta uhrilahjana ukkosen jumalalle. Thor palkitsee hänet tarjoamalla hänelle kokonaisen valaan, pelastaen hänen henkensä ja nostaen hänet kurjuudesta ikuisesti.
Thorin kohtalo: Ragnarökin pohjoismainen legenda
On selvää, että tällaisen jumalan loppu on hänen elämänsä ja luonteensa mukainen. Kuten isänsä, Thor on tuomittu menehtymään Ragnarökissä, mutta vasta sen jälkeen, kun hän on käynyt kaikkien aikojen suurimman taistelun. Tutustutaan Thorin sankarillisen kuoleman traagisiin olosuhteisiin!
Jörmungand, Thorin kuolemanvihollinen
Jörmungand on yksi Lokin kolmesta lapsesta autiuden jättiläinen Angrbodan kanssa. Ymmärtäessään uhan, Odin pääsee eroon tästä käärmeestä hyvin nopeasti heittämällä sen Midgårdin, ihmisten maan, meriin. Hän ei kuitenkaan ollut ennustanut, että se selviytyisi.
Siten käärmeestä tulee niin suuri, että se kiertää koko maailman purrakseen häntäänsä. Se piirittää koko Midgårdin, jota se pitää otteessaan. Jörmungand, veljensä susi Fenririn ja sisarensa jumalatar Helin kanssa, tulevat Ragnarökin sanansaattajiksi.
Thor halveksi monia pahoja olentoja, mutta ei yhtäkään niin paljon kuin Jörmungandr:a, Midgårdin merten käärmettä. Vaikka hän kohtaa Jörmungandr:n useita kertoja, tarinoita, joissa siitä mainitaan, on vähän.
Kuuluisin myytti heidän kohtaamisestaan tapahtui jumala Thorin etsiessä taikapataa. Gylfaginning ja Hymiskvida kertovat, että Thor halusi löytää padan, jolla on ainutlaatuisia ominaisuuksia, valmistaakseen juomaa kaikille Asgårdin jumalille.
Ainoa olento maailmankaikkeudessa, jolla on tällainen pata, on jättiläinen Hymir. Kun Thor on löytänyt jättiläisen, he menevät molemmat kalastamaan merelle.
Erittäin taitava jättiläinen Hymir nostaa laivaan useita valaita, kun taas Thor pyydystää verkkoonsa kohtalokkaan olennon, käärme Jörmungandr:n. Tästä kohdasta tarina eroaa hieman, sillä lähteet eivät ole yksimielisiä siitä, mitä tapahtui:
- Kauhuissaan Hymir katkaisee kalastussiiman. Tässä versiossa tarinasta hän pelastaa Thorin hengen ja varoittaa tätä käärmeen vaarasta;
- Toisaalta Gylfaginningin ja Hymiskvidan mukaan Thor nostaa Jörmungandr:n laivaan ja kohtaa sen ensimmäistä kertaa.
Gylfaginningissa Hymir on paha. Hän vapauttaa Jörmungandr:n ja estää Thoria tappamasta sitä. Hymiskvida taas väittää, että hirviö oli irrottautunut verkosta lähteäkseen valtamerien pohjaan.
Joka tapauksessa Jörmungand, kohtalokas käärme, selviytyy ja jatkaa kasvamistaan. Se nousee meristä vasta, kun Ragnarök on kajahtanut.
Ragnarökin käärme
Thor ja Jörmungandr on määrä kohdata uudelleen Ragnarökin, ”jumalten kohtalon”, aikana. Kyseessä on kataklysmi, joka laukaisee aikojen lopun skandinaavisessa mytologiassa.
Völuspán näkijän völvan ennustusten ja profetian mukaan Ragnarökin tapahtumat alkavat kun Jörmungandr päästää irti hännästään. Se laukaisee tsunamin ja ahmii kuivan maan suurella kidallaan.
Siellä käärme liittyy veljensä Fenririn seuraan. Kun tämä kauhea susi nielaisee taivaan, Jörmungandr täyttää ilman kuolettavalla myrkyllä. Juuri tässä hetkessä Thor ja Jörmungandr kohtaavat viimeisen kerran.
Vaikka Thor on määrätty tappamaan pahin vihollisensa, hän ei selviä taistelusta vahingoittumattomana. Hän saa kuolemaan johtavia vammoja tässä viimeisessä yhteenotossa. Kunniansa mukaisesti Thor ottaa yhdeksän askelta voitettuaan Jörmungand:n ennen kuin menehtyy käärmeen myrkkyyn.
Snorri Sturlusonin Eddan Gylfaginningin luku 56 kertoo tarinan Thorin rohkeasta kuolemasta:
« Silloin saapuu loistava
Hlódynin poika,
Ódinnin poika lähtee
Tappamaan käärmeen,
Surmaa raivossaan
Midgårdin vartijan;
Kaikki ihmiset aikovat
Hylätä kotinsa;
Fjörgynin poika,
Uupuneena, perääntyy
Yhdeksän askelta kyykäärmeen edessä
Pelkäämättä häpeää. »
Maahan pudonneen Mjölnir:n keräävät talteen jumala Thorin kaksi lasta: Magni ja Modi. Yhdessä he selviytyvät Ragnarökistä ja luovat perustan uudelle maailmalle. Se on viikinkimytologiassa kuvattu uudistumisen kehä.
Viikinkijumala Thor populaarikulttuurissa
Yli 1000 vuotta vanhat Thorin seikkailut vaikuttavat meihin edelleen nykyajassa. Ajattomat fantastiset tarinat ovat klassikoita, joita revisioidaan jatkuvasti, suureksi iloksi yleisölle, joka on lumoutunut muinaisista pohjoismaisista uskomuksista.
Jumala Thor sarjakuvissa Marvel
Kaikki tuntevat Thorin kuuluisan Marvel-sarjakuvan ansiosta. Vuonna 1962 ensimmäistä kertaa ilmestynyt Marvel-sarjakuvien ikoninen hahmo on prodigio Stan Leen ansiota.
Vaikka Marvel-hahmon tarina eroaa jumala Thorin todellisista legendoista, Stan Lee onnistuu todellisessa uroteossa. Hän nimittäin välittää ukkosen jumalan hahmon monimutkaisuuden, ja se on kaikkien fanien suosikki.
Tämä Thor on suosituin pohjoismaisista jumaluuksista, jopa nykypäivänä!
Ukkosen jumalan elokuvasovitukset
Kuten tiedätte, viikinkien ukkosen jumalasta on tehty useita elokuvasovituksia. Mutta kun puhutaan Thorista elokuvamaailmassa, ei voi olla ajattelematta Chris Hemsworthia, joka näyttelee hänen rooliaan Marvel-elokuvissa.
Ensimmäinen Thor-elokuva, joka julkaistiin vuonna 2011, saavutti maailmanlaajuisen menestyksen. Vaikka franchising-sarja koki myöhemmin pienen notkahduksen, Chris Hemsworthin karisma ja huumori antavat Thorin hahmolle uutta elinvoimaa. Siten kolmas osa, Thor: Ragnarök, on fanien ja kriitikoiden ylistämä ja saavutti franchising-sarjan suurimman menestyksen!
Legendaarinen viikinkijumala Thor on pohjoismaisen mytologian ystävien suuri suosikki. Häntä arvostetaan yliluonnollisten voimiensa, mutta myös ihmisten kohtaan tuntemansa myötätunnon vuoksi. Hän on hahmo, joka todisti, että pohjoismainen kansa oli kaikkea muuta kuin barbaareja. Hänen tarinansa, jotka on kerrottu lukuisissa historiallisissa lähteissä, edustavat suurta osaa skandinaavista kansanperinnettä ja inspiroivat moderneja legendoja.
Thor: yhtäläisyydet ja erot elokuvan ja pohjoismaisen mytologian välillä
Yhtäläisyydet
Vasara Mjölnir
Vasara on läsnä Thor-elokuvassa aivan kuten se mainitaan pohjoismaisessa mytologiassa. Vasaran voima on myös sama: se mahdollistaa salaman luomisen. Vasaran alkuperässä on kuitenkin pieni ero. Marvel-elokuvassa Thorin isä Odin opettaa kääpiöille, kuinka vasara taotaan, kun taas mytologiassa, kuten edellä kerrottiin, vasara luotiin vedon seurauksena Lokin ja haltioiden välillä.
Verilöylyt
Jättiläisten verilöylyt, joita jumala teki pohjoismaisen mytologian mukaan, on otettu mukaan elokuvaan. Suurin osa jättiläisistä nähdään jumalten vihollisina, minkä vuoksi Thor ei pidä heistä. Hän on siten useiden jättiläisten verilöylyjen takana. Tämä tuhoisa luonne on hyvin otettu mukaan elokuvaan.
Kypärän käyttö
Jumalat yhdistetään usein olentoihin, jotka käyttävät kypärää, jonka molemmilla puolilla on pieni valkoinen siipi. Pohjoismaisessa mytologiassa ei kuitenkaan korosteta kypärän käyttöä, ja siksi katsotaan, ettei jumala käyttänyt sellaista. Elokuvassa näkee harvoin näyttelijää, joka esittää jumalan roolia, käyttävän mitään suojaamaan päätään.
Midgårdin käärmeen nostaminen
Mytologiassa ja elokuvassa näemme jumala Thorin nostavan Midgårdin käärmeen, mikä on valtava uroteko. Sanotaan, että tämä käärme painaisi 3–6 sekstilliardia tonnia. Voimavyönsä avulla jumala pystyi nostamaan Midgårdin käärmeen vedestä.
