Jumalatar Freya | Valkyyri-jumalattaren kätketty historia
Pohjoismaisen mytologian jumaluudet ovat vaikuttaneet merkittävästi viikinkien ja skandinaaviseen sivilisaatioon. Heidän ominaisuutensa, voimansa ja hyveensä ovat niin vaikuttavia, että ne inspiroivat meitä vielä tänäkin päivänä.
Vaikka Thor ja Odin nähdään usein vaikutusvaltaisimpina viikinkijumalina, on olemassa kolmas jumaluus, joka on muovannut pohjoismaista kansanperinnettä suurelta osin. Kyseessä on upea jumalatar Freya.
Rakkauden, kauneuden ja sodan jumalatar Freya herätti viikinkien ihailun, ja hänelle on omistettu lukuisia tarinoita pohjoismaisessa mytologiassa. Rakastettu ja palvottu niin ihmisten kuin jumalten keskuudessa, hän oli kaikkien yhdeksän maailman olentojen haluama.
Mikä on tämän pohjoismaisen jumalattaren palvonnan alkuperä ja lähde? Mitkä hänen kiehtovista tarinoistaan ja legendoistaan ovat jättäneet jälkensä viikinkikulttuuriin? Löydät vastaukset näihin kysymyksiin tästä artikkelista, joka käsittelee upeaa Freya-jumalatarta.
Suosituin pohjoismainen jumalatar
Jumalatar Freya on ylivoimaisesti skandinaaviseen sivilisaatioon eniten vaikuttanut jumaluus. Hän on samanaikaisesti hedelmällisyyden, rakkauden, intohimon ja puhtauden jumalatar. Freya itsessään ilmentää halua. Hänen ominaisuutensa, yhdistettynä poikkeukselliseen kauneuteen ja eleganssiin, tekevät hänestä naisen, jota kukaan ei voi vastustaa. Nainen, jota kaikki 9 maailman olennot haluavat ja kosiskelevat.
Hänen ilmeinen lempeytensä ei saa hämätä: Freya oli hurja soturi, mahtavin valkyyrioista eli sodan jumalattarista. Legendojen mukaan puolet aasojen vihollisjoukoista menehtyi hänen kätensä kautta.
Jumalatar Freya edustaa skandinaavisessa ja viikinkikulttuurissa ylpeää ja kunnioitettavaa naista. Kuva, jota hän suojeli kiivaasti, sillä hän oli pitkään monien herrojen ja jumalten himon kohde. Siten hän ilmentää täydellistä tasapainoa naisellisuuden, voiman ja armon välillä.
Hedelmällisyyden ja siunauksen jumalatar
Jumalatar Freyan alkuperä juontaa juurensa kauas ennen viikinkiaikaa, aikaan jota kutsutaan suureksi kansainvaellukseksi eli « Völkerwanderung ». Germaaniset kansat, etsien parempia maita, vaelsivat pohjoisemmaksi, kohti aluetta, josta tulisi myöhemmin viikinkien maa.
Tätä ajanjaksoa, joka kesti vuodesta 400–800 jKr., leimasivat lukuisat taistelut muiden Euroopan kansojen kanssa. Tuolloin norjalaiset olivat järjestäytyneet heimoihin, joita johti kylänpäällikkö. Hänen vaimonsa auttoi häntä tässä tehtävässä:
- Kylänpäällikön vaimolla oli maagista voimaa ja Freyan siunaus. Tätä jumalattaren itsensä myöntämää voimaa kutsuttiin nimellä “Seidr”. Se on mystinen ennustustaito, joka mahdollistaa sen hallitseville naisille tulevaisuuden näkemisen ja tapahtumien muuttamisen.
- Heimon päällikkö kääntyi vaimonsa puoleen ennen jokaista taistelua ennustaakseen taktiikan tai suunnitelman tehokkuuden. Armeija pystyi etenemään välttäen vihollisjoukkojen juonet sotien aikana ja murskaamaan ne varmasti!
Nämä naiset tunnettiin nimellä « Veleda », josta tuli viikinkiajalla « Völva ». Tämä tarkoittaa merkittäviä naispuolisia maageja, jotka harjoittavat “Seidriä”.
Tämä on Freyan legendan synty. Vaurauden ja hedelmällisyyden jumalatar. Hän, joka mahdollisti viikinkisivilisaation syntymisen.
Vanir-alkuperää oleva jumalatar
Viikinkimytologiassa jumalten pantheon oli jaettu kolmeen suureen sukuun:
- Aasat eli Æsir : tämä on jumalten suku, joka hallitsee Asgardia, johtajanaan Odin, kaikkien jumalten isä ja yhdeksän maailman luoja;
- Vaanit eli Vanir : kotoisin Vanaheimin valtakunnasta, läheltä Asgardia. He ovat hedelmällisyyden, viisauden ja ennustustaidon jumalia. Vaanien johtaja on Njörd, jumala, joka hallitsee merta, virtauksia ja tuulia. Hän on Freyan ja tämän kaksoisveljen Freyrin isä;
- Diisit eli Disir : nämä ovat hyvin salaperäisiä jumaluuksia. Legendojen mukaan diisit ovat yksinomaan naisia, ja ne liittyvät rappioon ja kuolemaan.
Runo-Eddan mukaan jumala Odin heitti keihäänsä Vaanien valtakuntaa kohti tappaakseen « Gullveigin », pahan noidan. Tämä aasojen edustajan tekemä sotatoimi oli syynä ensimmäiseen jumalten väliseen taisteluun, loputtomaan sotaan.
Lopettaakseen sen, Vaanit ja Aasat solmivat aselevon ja sinetöivät sen vaihtamalla panttivankeja:
- Vaanit tarjoavat Njördin, Freyrin ja Freyan. Freyr ja hänen sisarensa tulevat siten aasajumaliksi ja tuovat heille vaurautta ja hedelmällisyyttä;
- Aasat tarjoavat vastineeksi jumalat Hœnirin (päättämätön jumala) ja Mimirin (viisauden jumala). Vaanit katkaisevat Mimirin pään estääkseen aasoja hyötymästä hänen viisaudestaan ja lähettävät sen Asgardiin. Odin herättää sen henkiin ja asettaa sen yhdelle Yggdrasil, elämän puun, lähteistä.
Näin jumalatar Freya, alkuperältään vaani, tulee täysivaltaiseksi aasaksi. Hän tuo rakkautta ja vaurautta päättämällä sodan. Hän osoittautuu myös merkittäväksi voimavaraksi ja korvaamattomaksi avuksi Odinille.
Nimen « Freya » merkitys
Saavuttaakseen tavoitteensa jumalatar Freya käyttää suurimpia lahjojaan: kauneuttaan, lempeyttään ja rakkauden voimaa. Siinä missä jumala Odin käyttää juonittelua ja jumala Thor voimaa, Freya käyttää suostuttelun voimaa. Mikään tai kukaan ei voinut vastustaa hänen viehätysvoimaansa. Hänestä tuli arvostetuin ja rakastetuin jumalatar, ja hänen nimeään käytetään kunnianimityksenä :
- Viikinkien keskuudessa Freya tarkoittaa « rouvaa ». Se on arvonimi, jota kantaa jokainen kypsässä iässä oleva korkea-arvoinen viikinkinainen, jokainen nainen, jolla on jumalattaren piirteitä;
- Hänen nimensä on myös saksan kielen sanan « Frau » alkuperä. Arvonimi, jota naimisissa olevat naiset kantavat.
Jumalatar Freyalla oli lukuisia uskovia ja seuraajia skandinaavisessa ja viikinkikulttuurissa, mutta myös ympäri Eurooppaa. Hänen legendansa ja maineensa olivat niin suuria, että viikonpäivä pyhitettiin hänen palvonnalleen: perjantai.
Perjantai on Freyan kunniaksi nimetty päivä. Sen nimitys englanniksi Friday, tai saksaksi Freitag sekä vastaavat termit muissa Euroopan kielissä, juontavat myös juurensa jumalattaren nimestä.
Freyalla on monia muita epiteettejä. Hänet tunnettiin myös nimillä:
- Gefn eli « antaja » : viitaten hänen suureen anteliaisuuteensa, mutta myös vaurauteen ja hedelmällisyyteen, jotka häneen yhdistetään;
- Hörn, joka tarkoittaa muinaisnorjaksi « pellavaa »: kukkaa, jota löytyy maailman kylmimmistä maista. Se on kukan, jolla on poikkeuksellisia ominaisuuksia, jonka kuiduista voidaan valmistaa tekstiilejä ja jonka öljy ja siemenet ovat rikas ravinnonlähde;
- Valfreyja eli « kuolleiden äiti » : kuten Odin, Freya ottaa vastaan kotiinsa taistelussa kaatuneita sotureita.
Sodan ja rakkauden jumalattaren historia
Jumalatar Freya tunnettiin ennen kaikkea rakkauden ja hedelmällisyyden jumalattarena. Jumalatar, jota kutsutaan siunaamaan avioliittoja, syntymiä tai saamaan hyviä satoja ankarina vuodenaikoina.
Kuitenkin hänen persoonallisuutensa menee paljon pidemmälle. Tämä jumaluus osoittautuu paljon monimutkaisemmaksi kuin uskotaankaan. Hän kätkee sisäänsä monia muita puolia, jotka ovat syynä palvontaan, jota hänelle on osoitettu vuosisatojen ajan.
Magian jumalatar
Jumalatar Freyan uskotaan olevan jumalallisen magian: « Seidrin » alkuperä. Pohjoismaisesta uskonnosta peräisin oleva ennustustaito, joka mahdollistaa tulevaisuuden tapahtumien ennustamisen ja niiden muuttamisen suorittajan eduksi. Freya itse opetti tämän shamaanisen voiman aasajumalille ja ihmisille.
Jumalatar Freya rinnastetaan siksi usein « Völvan » arkkityyppiin: nimi, jota käytetään naisista, jotka hallitsevat tämän voiman. He ovat noitia ja parantajia, joilla oli keskeinen rooli pohjoismaisessa sivilisaatiossa. Itse asiassa tätä magiaa pystyivät hallitsemaan vain naiset, lukuun ottamatta jumala Odinia.
Koska Odin tunnettiin vallanhimostaan, « Seidr » oli voima, jonka hän halusi ehdottomasti hallita. Freya suostuu opettamaan sen hänelle ja Odin oppii hallitsemaan sitä, mutta vain osittain, epätäydellisesti. Siitä huolimatta se riitti antamaan hänelle pääsyn ennustamisen ja astraalimatkailun voimaan, jota hän tavoitteli.
Sodan jumalatar
Jumalatar Freya on ennen kaikkea soturi, ensimmäinen ja mahtavin valkyyrioista, ja epäilemättä kestävin ja rohkein jumalatar. Asuttuaan Asgardiin hän valitsi kodikseen palatsin nimeltä « Sessrúmnir », joka sijaitsee « Fólkvangrin » tiluksilla.
Tämä palatsi ottaa vastaan taistelussa kaatuneet urheat soturit: yli puolet kaikista sotureista, jotka menettivät henkensä sankareina, oli määrä päätyä sinne. Jumala Odin antoi Freyalle kunnian valita ensimmäisenä soturit, jotka hän halusi ottaa vastaan kotiinsa. Toinen puoli menee Valhallaan juhlimaan Odinin kanssa odottaessaan Ragnarökia.
Legendojen mukaan on kaksi teoriaa Freyan valitsemien sotureiden roolista:
- Nämä soturit antoivat henkensä puolustaakseen rakkaitaan. Freya ottaa heidät vastaan palatsiinsa, koska he tekivät lopullisen uhrauksen suojellakseen perheitään ja kyliään;
- Nämä soturit palvelevat suojellakseen Asgardia ja jumalten valtakuntaa, ja tästä syystä Freya valitsee vain urheimmat soturit asumaan « Sessrúmniriin ».
Freyalla on kyky vaikuttaa taistelun kulkuun suosimalla toista osapuolta. Hän voi siten tukea valitsemaansa armeijaa ja tehdä siitä voittamattoman « Brísingar »-kaulakorunsa avulla: mahtava viikinkikaulakoru.
Freya, rakkauden jumalatar
Kaikista soturin ja maagin kyvyistään huolimatta Freya pysyy ennen kaikkea rakkauden, hyvyyden ja anteliaisuuden symbolina. Hän on jumalatar, jota kaikki rakastavat ja kosiskelevat, mukaan lukien jättiläiset eli Jötunnit, aasajumalten kuolevaiset viholliset.
Jumalatar Freya on valkyyria, soturijumalatar, mutta kantaa vain harvoin aseita mukanaan. Hän haluaa aina näyttää tyylikkäältä ja hienostuneelta kantaessaan kauneimpia viikinkikorujaan:
- Brisingar-kaulakoru eli Brisingamen : meripihka- ja kultahelmistä tehty torque, jonka nimi tarkoittaa muinaisnorjaksi « jumalallisen valon torquea ». Se on erittäin voimakas esine, jonka kääpiöt takoivat lahjaksi. Kun Freya kantaa sitä kaulassaan, hänen viehätysvoimastaan tulee lumoava eikä kukaan voi vastustaa häntä.
- Valshamr-höyhenviitta: se on valmistettu haukan höyhenistä. Se antaa jumalatar Freyalle kyvyn muuttua linnuksi ja matkustaa 9 maailman välillä erittäin suurella nopeudella. Freya, ollessaan antelias jumalatar, ei epäröi lainata viittaansa kenelle tahansa, joka sitä tarvitsee.
Freya on hyvää tekevä ja epäitsekäs jumalatar, joka juhlii ja jakaa rakkautta, ei vain jumalten keskuudessa, vaan myös ihmisten parissa. Hän on seurannut pohjoismaisia kansoja vuosisatojen ajan ja valvonut heitä hyvyydellä.
Tästä syystä pohjoismainen kansa pitää jumalatar Freyaa kaiken siunauksen lähteenä. He ovat kiitollisia hedelmällisyydestä, jonka hän tuo, ja osoittavat hänelle kunnioitusta joka vuosi.
Joka kesäpäivänseisauksena pohjoismaisella kansalla oli tapana sytyttää lukuisia nuotioita rannoilleen Freyan kunniaksi. Jokainen nuotio symboloi helmeä hänen Brisingar-kaulakorussaan. Kaikki nämä nuotiot yhdessä muodostavat hänen loistavan torquensa.
