Björn I eli Rautakylki | Historian mahtavimman viikinkivalloittajan tarina!
Viikingit muodostivat hämmästyttävän sivilisaation, jonka urheat soturit olivat pysäyttämättömiä. Skandinaavit eivät ainoastaan saaneet koko Eurooppaa vapisemaan, vaan he haastoivat myös aikakauden mahtavimmat kuningaskunnat. Erästä viikinkikuningasta pelättiin yli muiden: legendaarista Björn I:tä!
Björn Rautakylki, myyttisen kuningas Ragnar Lodbrokin poika, teki viikingeistä kaikkien pelkäämiä. Isänsä ja veljiensä rinnalla hän johti menestyksekkäitä ryöstöretkiä maailman ääriin. Tarinoiden mukaan Björn I oli hurja viikinkipäällikkö. Lukuisilla urotöillään hän loi viikinkien legendan.
Tässä artikkelissa sukellamme tarujen ja todellisuuden rajapintaan ja tutkimme Björn I:n historiaa. Hänen elämäänsä ovat kuvanneet monet arvostetut historioitsijat, vaikka jotkut lähteet suhtautuvatkin niihin epäillen. Valmistaudu jäljittämään yhden viikinkiajan suurimmista kuninkaista alkuperä.
Björn I eli Björn Rautakylki: Ragnarin myyttinen poika
Björn I, joka syntyi vuosien 840 ja 845 välillä, on yksi legendaarisen Ragnar Lodbrokin oletetuista pojista. Hän seurasi isäänsä Ruotsin kuninkaana tämän kuoleman jälkeen ja hallitsi vuoteen 876 asti. Tänä aikana hän perusti Munsön dynastian, myyttisen ruotsalaisten kuninkaiden sukulinjan.
Aivan kuten Ragnarin legenda, myös Björnin historia on hämärän peitossa ja täynnä kysymysmerkkejä. Toisin kuin isänsä kohdalla, historioitsijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että Björn on todellisuudessa elänyt 800-luvulla. Monet kuitenkin epäilevät, etteivät kaikki hänelle pröystäillyt uroteot ole hänen omiaan, vaan ne on lisätty myöhemmin vahvistamaan hänen sukulinjansa kunniaa.
Tämän myyttisen viikinkihahmon monimutkaisuuden ymmärtämiseksi on palattava hänen juurilleen. Vasta näiden kriittisten tietojen avulla voimme ymmärtää hänen nousunsa legendaariseksi kuninkaaksi.
Björn I Järnsidan alkuperä: kuningas, jonka äidistä ei ole varmuutta
Toisin kuin yleisesti uskotaan, Lagertha, viikinkisoturi, ei ole Björn Rautakyljen äiti. “Viikingit”-sarja ei ole historiallinen dokumentti, eikä se ole koskaan väittänytkään olevansa, minkä vuoksi se käyttää taiteellisia vapauksia.
Todellisuudessa Ragnarilla oli vain 3 lasta Lagerthan kanssa heidän kolme vuotta kestäneen avioliittonsa aikana. Heidän poikansa nimi oli “Fridleif”, kun taas heidän kahden tyttärensä nimet ovat jääneet tuntemattomiksi.
Björn I:n äiti vaihtelee saagojen ja tarinoiden mukaan:
- Ragnars saga loðbrókarissa: hänen äitinsä olisi “Aslaug” tai “Kráka”. Hänen väitetään olevan legendaarisen viikinkisankarin ja valkyrian tytär.
- Gesta Danorumissa: Saxo Grammaticuksen mukaan Björn on “Thora Borgarthiortin” poika. Tämä olisi jaarlin jälkeläinen, jonka käden Ragnar voitti taistelemalla jättiläismäistä käärmettä vastaan.
“Ragnarssonaþáttrin” eli “Ragnarin poikien tarinan” mukaan Ragnarilla oli vain kaksi lasta Thoran kanssa: Eiríkr ja Agnar. Molemmat menehtyivät hyvin nuorina sairauteen. Thoran ennenaikaisen kuoleman jälkeen Ragnar avioitui “Aslaugin” kanssa, joka synnytti hänelle legendaariset pojat, Björn I mukaan lukien.
Aslaug, Björn I:n äiti, jolla oli jumalallista verta
Ragnars saga loðbrókar kertoo Aslaugin tarinan, joka on kuuluisa hahmo viikinkien mytologiassa ja kansanperinteessä. Joidenkin kirjoittajien mukaan hän oli valkyria-jumalatar, joka johdatti viikinkikuninkaan suurimpiin voittoihinsa.
Aslaug, legendaarisen viikinkisankari Sigurdin ja valkyria Brynhildrin tytär, oli vertaansa vailla oleva kaunotar. Hänestä tuli heti kaikkien suurten viikinkien himon kohde. Suojellakseen häntä hänen isoisänsä “Heimer” valmisti jättimäisen harpun, johon tyttö saattoi piiloutua. Vanhempien kuoleman jälkeen hän lähti valtakunnasta Aslaug mukanaan harpun sisällä.
Heimer löysi turvapaikan maanviljelijäperheen luota. Kuitenkin harppu, jonka sisällä Aslaug oli, hurmasi pariskunnan. Luullen virheellisesti, että harppu sisälsi aarteita, he tappoivat Heimerin saadakseen sen haltuunsa. Lopulta he löysivät pienen Aslaugin harpusta ja päättivät adoptoida hänet.
Jonkin ajan kuluttua he ymmärsivät, että tytön aatelisuus ja kauneus voisivat olla hänelle vaaraksi. Siksi he antoivat hänelle nimen Kráka, joka tarkoittaa “korppia”. He piilottelivat häntä suuren osan elämästään, kunnes Ragnar sai tietää tästä vertaansa vailla olevasta kaunottaresta.
Näin Ragnar kosi Krákaa testattuaan ensin tämän älykkyyttä ja terävyyttä. Ragnar Lodbrokilla oli 4 poikaa vaimonsa Aslaugin kanssa. He ovat:
- Ivar Luuton;
- Björn I eli Rautakylki;
- Hvitserk, jonka ainoa maininta löytyy “Ragnarssonaþáttrista”;
- Sigurd Käärmeensilmä.
Kráka ei ollut tavallinen ihminen. Hänellä oli jumalallista verta, joka antoi hänelle selvänäköisyyden lahjan. Hänen neuvojensa ansiosta Ragnar ja Björn I saavuttivat suurimmat voittonsa.
Thora Borgarthiort, legendaarinen viikinkikuningatar
Gesta Danorumissa Saxo Grammaticus kertoo aivan toisenlaisen tarinan Björn Rautakyljen alkuperästä. Hänen äitinsä olisi kukapa muu kuin Thora Borgarthiort, Ragnarin toinen vaimo Lagerthan jälkeen, ja Ruotsin kuninkaan Herrauðrin tytär.
Saadakseen Thoran käden Ragnar joutui suorittamaan vaativan haasteen: voittamaan “lindwormin”. Se oli jättiläismäinen käärme, joka piti prinsessaa vankina palatsissaan. Ragnar voitti pedon vain keihäällä ja karvaisilla housuilla, jotka suojasivat häntä käärmeen myrkyltä ja puremilta.
Tämän seikkailun aikana Ragnar sai kuuluisan lisänimensä “Lodbrok”, joka tarkoittaa “karvaisia housuja”. Arvonimen, jota kantoi hänen jälkeensä myös hänen poikansa, Björn Lodbrok.
Edelleen Gesta Danorumia seuraten Ragnarilla oli 7 poikaa Thoran kanssa, tehden Björnistä hänen neljännen lapsensa. Ivarin ja Sigurdin lisäksi Björn I:n neljä muuta veljeä ovat:
- Rathbarth Ragnarsson;
- Dunwat Ragnarsson;
- Agner Ragnarsson;
- Halfdan I Ragnarsson.
Björn Rautakyljen uroteot sodassa
Tanskalaisissa ja skandinaavisissa perinteissä viikinkikuninkaan pojan on todistettava kykynsä sodassa. Siksi hänen oli johdettava isänsä armeijaa ja laivastoa taistelussa vahvistaakseen auktoriteettiaan ja arvoaan tulevana kuninkaana.
Kun Ragnar Lodbrokista tuli kuningas, hän lähetti poikansa Björnin pois valtakunnasta. Hänet mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 855 kesällä “Annales Bertiniani et de Fontenelle” -teoksessa. Mentorinsa Hastingin, urhean viikingin, tuella ja neuvoilla Björn I johti Ragnarin laivaston voittoon Länsi-Frankian kuningaskuntaa vastaan.
Samana vuonna Björn yhdessä toisen suuren viikingin Sigtryggin kanssa purjehti Seine-jokea ylös kolonisoidakseen Ranskan maita. He valitsivat tukikohdakseen Givoldin haudan läheisyyden tehdäkseen hyökkäyksiä Pariisiin. He ryöstivät kaupungin vuosien 856 ja 857 välillä. Pian tämän jälkeen Björn rakensi linnoituksen Ossellen saarelle Normandiaan ja johti sieltä käsin retkiään pitkien vuosien ajan.
Juuri näiden lukuisien ryöstöretkien ja tutkimusmatkojen aikana Björn sai legendaarisen lisänimensä “Rautakylki”.
Björn “Rautakylki” -nimen merkitys ja alkuperä
Björn I johti lukuisia taisteluita isänsä Ragnarin rinnalla. Hän sai lisänimensä kiistassa, joka heillä oli ruotsalaisen hallitsijan Sörlen kanssa. Taistelukentällä Björn aiheutti valtavaa tuhoa vihollisjoukoille joutumatta itse kertaakaan haavoitetuksi.
Legendojen mukaan Björn I:n ja hänen veljiensä suonissa virtasi viikinkijumalten verta. Se oli peräisin sekä heidän valkyria-taustaiselta äidiltään että isältään Ragnarilta, joka oli suora jälkeläinen “Alfar”-jumalsuvusta.
Koko taistelun ajan Björn ei vuodattanut pisaraakaan verta. Häntä verrattiin jumalallisen voiman omaavaan viikinkisoturiin. Sanotaan, että hän sai voimansa kyljistään, jotka antoivat hänelle rautaisen kestävyyden. Tämän taistelun jälkeen Ragnar esitteli poikansa koko Ruotsille Rautakylki-viikinkinä.
Näin syntyi legenda mahtavimmasta viikinkipäälliköstä, Björn Rautakyljestä. Soturista, joka pystyi yksin kääntämään taistelun kulun edukseen.
Björnin muut valloitukset
Välimeren alue koki lukuisia Björnin ja Hastingin johtamia viikinkiryöstöjä vuosien 859–861 välillä. Monet Ranskasta, Normandiasta, arabimaista, Irlannista ja Skandinaviasta peräisin olevat lähteet kuvaavat tätä aikaa viikinkien loiston päiviksi.
Arabialainen historioitsija “Ibn Idhari” kuvailee viikinkien 62 laivan hyökkäystä Iberian niemimaalle. Tämä voitto salli Björn I:n johtaman laivaston ylittää Gibraltarinsalmen ja ryöstää lähes koko Välimeren alueen:
- Ensimmäinen hyökkäyskohde oli Etelä-Ranska, jonne he päättivät asettua talveksi;
- He valloittivat myöhemmin Italian ja ottivat haltuunsa Pisan ja Sisilian.
Kuitenkin hirvittävän myrskyn aikana Björnin viikinkilaivasto kärsi suuria tappioita. Yli 40 alusta upposi Välimereen kaikkine aarteineen. Kerätäkseen jäljellä olevat voimat Björnin mentori “Hasting” neuvoi häntä palaamaan Iberian niemimaalle ja suunnittelemaan seuraavat ryöstöretket.
Tämä antoi heille mahdollisuuden puolustautua erityisesti arabivaltakunnan laivastoa vastaan. Sen jälkeen he jatkoivat Italian valloitusta, missä he kahmivat rikkauksia suurimmista luostareista.
Björn I: Ragnar Lodbrokin laillinen seuraaja
Tarujen mukaan Ragnar Lodbrokista tuli viimeisinä päivinään liian itsevarma ja hän uskoi olevansa voittamaton. Tämä johti hänen tuhoonsa viimeisellä Englannin-retkellään. Huolimatta Krákan eli Aslaugin varoituksista, joka oli ennustanut tappion, Ragnar johti viimeisen retkikuntansa vain kahdella laivalla.
Ragnar jäi englantilaisen Northumbrian kuningas Ællan vangiksi. Hän menetti henkensä käärmeitä täynnä olevassa tyrmässä, jossa hän menehtyi puremiin ja myrkkyyn. Kostaakseen isänsä kuoleman Björn I ja hänen veljensä valmistelivat suunnitelman, joka johti kuningas Ællan kukistumiseen. He kiduttivat häntä verisellä viikinkirituaalilla, jota kutsutaan verikotkaksi.
Ruotsin uusi kuningas
Ragnarin kuoleman jälkeen hänen valtakuntansa jaettiin hänen laillisten poikiensa kesken. “Ragnarin poikien tarinan” mukaan Björn I:stä tuli Uppsalan valtias ja Ruotsin kuningas. Tämän jälkeen maininnat Björnistä historiallisissa lähteissä ovat harvinaisia, eikä kukaan tiedä, miten tämä suuri viikinkipäällikkö kuoli. Sanotaan, että hän eli rauhallisia päiviä viimeiseen hengenvetoonsa asti.
Hänen legendansa jatkui hänen kahden poikansa, kahden suuren viikinkisoturin ja kuninkaan, kautta.
Munsön dynastian perustaja
Björn I Järnsida on suurimman viikinkikuninkaiden sukulinjan perustaja. Hänen jälkeläisensä hallitsivat Skandinaviaa 1000-luvulle asti. Ragnar ja hänen isänsä Sigurd olivat tämän sukulinjan ensimmäiset, joka jatkui Björnin poikien kautta:
- Erik II Björnsson, joka seurasi isäänsä Ruotsin kuninkaana. Hänellä oli puolestaan kaksi poikaa, jotka hallitsivat maata;
- Refil Björnsson, suuri viikinkisoturi, joka teki lukuisia urotöitä. Hänen poikansa Erik III Refilsson tuli Ruotsin uudeksi kuninkaaksi setänsä kuoleman jälkeen.
Munsön dynastia hallitsi Ruotsia ja koko pohjoismaista kuningaskuntaa koko viikinkiajan, eli yli 200 vuoden ajan. Monet historioitsijat väittävät, että islantilaiset lähteet ovat kaunistelleet tätä sukulinjaa lisätäkseen kuninkaidensa arvovaltaa ja kunniaa.
Björn I:n tarina, tämä ikoninen viikinkihahmo, heijastaa hänen isänsä Ragnarin elämää. Hän oli epävarman alkuperän omaava kuningas, joka loi perustan koko kansan loistolle.
