Odinin ja Valhallan etsinnässä
Viikingit tunnetaan usein raaoista ryöstöretkistään. Tämä käsitys on saanut monet ajattelemaan, että viikinkisoturit olivat pelkkiä kunniattomia ryöstäjiä. Todellisuus on kuitenkin paljon vivahteikkaampi. Ajan myötä heidän pienet hyökkäyksensä kehittyivät todellisiksi alueellisiksi valloituksiksi, joiden avulla sotapäälliköt saavuttivat korkean yhteiskunnallisen aseman tai jopa kuninkaan arvon. Tarkastellaan yhdessä kolmea legendaarisimmista viikinkiarmeijoista.
Suuri pakana-armeija
Kun etsitään “viikinkiarmeijaa” Internetistä, ensimmäinen tulos on usein Suuri pakana-armeija. Tämä armeija on todellakin yksi kuuluisimmista ja sitä pidetään usein parhaana sen esimerkillisen organisaation ja kurin vuoksi.
Ragnar Lothbrokin pojat, jotka pyrkivät kostamaan kuuluisan isänsä kuoleman, muodostivat tämän armeijan. Anglosaksisissa kronikoissa tätä joukkoa kuvataan “Suureksi pakana-armeijaksi”, jota johtivat neljä Ragnarin pojista: Ivar Luuton, Hvitserk, Björn Rautakylki ja Ubbe. Legendojen mukaan kuningas Aella Northumbrialainen teloitti Ragnarin, mikä käynnisti tämän kostonhimon.
14 vuoden ajan Suuri pakana-armeija hyökkäsi anglosaksisten kuningaskuntien kimppuun ja yritti valloittaa ne. Vaikka anglosaksiset lähteet eivät nimenomaisesti mainitse näiden hyökkäysten syitä, legendat viittaavat siihen, että ne olivat koston motivoimia.
Jomsvikingit
Toinen kuuluisa sotilasjoukko on Jomsvikingit, joka oli aktiivinen 900- ja 1000-lukujen taitteessa. Tätä käänteentekevää ajanjaksoa leimasi viikinkien asteittainen kääntyminen kristinuskoon, jolloin he hylkäsivät vähitellen vanhat pakanalliset uskomuksensa.
Jomsvikingien soturit palvoivat Odinia ja pyrkivät pääsemään Valhallaan kuolemalla taistelussa. He noudattivat erittäin tiukkaa käytössääntöä eivätkä hyväksyneet yhtäkään alle 18-vuotiasta miestä, lukuun ottamatta Vagn Akessonia, joka hyväksyttiin 12-vuotiaana.
Legendan mukaan tämän armeijan perusti Palnatoke, vanhoille pakanallisille uskomuksille omistautunut päällikkö. Palnatoke oli päällikkö Harald Sinihampaan hallintokaudella, joka oli yksi ensimmäisistä kristinuskoon kääntyneistä viikinkikuninkaista, luultavasti poliittisista syistä. Tämä kääntymys loi särön ja verisen sodan, joka johti Haraldin syrjäyttämiseen, kun vallan otti Sweyn Partahankainen, jonka Palnatoke oli kasvattanut. Jomsvikingien kerrotaan tuolloin asettuneen Jomsborgiin, heidän legendaariseen linnoitukseensa.
Berserkit
Berserkit ovat legendaarisia viikinkisotureita, jotka tunnetaan raivostaan taistelussa. Legendan mukaan he käyttivät karhunnahkoja tai menivät taisteluun ylävartalo paljaana, ilman haarniskaa. Jotkut lähteet viittaavat jopa siihen, että he taistelivat ilman kilpeä.
Nämä soturit palvoivat Odinia ja, aivan kuten jomsvikingit, pyrkivät pääsemään Valhallaan kuolemalla taistelussa. Heidän taisteluraivonsa oli niin suuri, että he vaipuivat raivokkaaseen transsiin, tuntematta mitään muuta kuin halun tappaa vihollisensa.
Snorri Sturluson, kuuluisa islantilainen historioitsija, mainitsi berserkit kirjoituksissaan:
“Hänen (Odin) miehensä ryntäsivät ilman haarniskaa, yhtä hulluina kuin koirat tai sudet, purivat kilpiään ja olivat yhtä vahvoja kuin karhut tai villihärät, tappaen ihmisiä yhdellä iskulla, ilman että tuli tai rauta vaikuttivat heihin. Tätä kutsuttiin nimellä Berserkergang.”
Johtopäätös
Tässä on siis kolme esimerkkiä legendaarisista viikinkiarmeijoista, jotka jättivät jälkensä aikakauteensa rohkeudellaan ja lakkaamattomalla kunnian tavoittelullaan. Olipa kyseessä kosto, pakanallinen usko tai sotaraivo, nämä viikingit jättivät lähtemättömän jäljen historiaan.
Jos haluat tietää lisää viikingeistä ja skandinaavisesta mytologiasta, tutustu rohkeasti muihin artikkeleihimme. Ja jos haluat viedä palan tätä legendaa kotiisi, vieraile verkkokaupassamme: Viikinkikorut. Sieltä löydät kaiken tarvittavan sukeltaaksesi vielä syvemmälle viikinkien kiehtovaan maailmaan.
