Floki Vilgerðarson | Tutkimusmatkailija, joka löysi Islannin!
Viikingit, nuo pysäyttämättömät soturit, tunnettiin myös suurina tutkimusmatkailijoina. He olivat kautta aikojen taitavia merenkulkijoita ja navigoijia. Monet viikingit purjehtivat kaikilla maailman merillä ja muokkasivat pysyvästi ihmiskunnan historiaa. Yksi näistä ikonisista viikinkitutkimusmatkailijoista ei ole kukaan muu kuin Floki Vilgerðarson.
Floki on yksi suurimmista navigoijista, jonka viikinkisivilisaatio on tuntenut. Hän oli yhtä aikaa mahtava soturi, tarkkavaistoinen tutkimusmatkailija ja vallankumouksellinen laivanrakentaja, ja Flokista tuli nopeasti kuuluisa viikinki. Hän on edelleen yksi historian merkittävimmistä viikinkihahmoista.
Tässä artikkelissa paljastamme Floki Vilgerðarsonin todellisen tarinan ja kerromme, kuinka tästä viikingistä tuli todellinen legenda. Valmistaudu tutustumaan tämän viikinkisankarin alkuperään!
Floki Vilgerðarsonin tarina: oliko hän todellinen henkilö?
Floki Vilgerðarson oli todellinen henkilö, ja hänen tarinansa on kirjattu historialliseen teokseen “Landnámabók”, joka kuvaa Islannin löytämistä ja asuttamista. Valitettavasti Flokin alkuperästä ja varhaisista vaiheista tiedetään hyvin vähän.
Ainoat Flokista tunnetut historialliset faktat, Islannin-matkan lisäksi, ovat:
- Syntymän olosuhteet: Flokin uskotaan syntyneen noin vuonna 830 jKr. Norjassa;
- Vanhempien nimet: hänen isänsä nimi oli “Glamur”, kun taas hänen äitinsä koko nimi oli “Vilgerðr Hörða-Káradóttir”;
- Hän oli kuninkaallista sukua: joidenkin lähteiden mukaan hän oli polveutunut Hedemarkin norjalaisesta jaarlisuvusta.
Flokin hahmosta tuli erittäin suosittu “Viikingit”-sarjan myötä. Sarja kuitenkin vain osittain ammentaa näistä historiallisista faktoista herättääkseen tämän myyttisen viikinkihahmon eloon. Todellisen Flokin ja sarjan hahmon välillä onkin monia eroja.
Auttaaksemme sinua erottamaan tarun ja totuuden Floki Vilgerðarsonista, kerromme tässä tämän viikinkinavigoijan yllättävän tarinan.
Nimen “Floki Vilgerðarson” tai “Hrafna-Flóki” alkuperä
Nimi Floki “Vilgerðarson” on matronyymi, eli se on periytynyt hänelle äidiltään. “Vilgerðarson” on muinaisnorjalainen yhdistelmä äidin nimestä “Vilgerð” ja päätteestä “-arson”, joka tarkoittaa poikaa. Siten Vilgerðarson voidaan kääntää kirjaimellisesti “Vilgerdin pojaksi”.
Mitä tulee Flokin lisänimeen “Hrafna”, hän sai sen Islannin-retkellään. Joidenkin kertomusten mukaan hän otti mukaansa kolme korppia varmistaakseen matkan onnistumisen jäiseen maahan. Juuri silloin hän sai kunnianimen “Hrafna-Flóki”, joka tarkoittaa muinaisnorjaksi “Korppi-Flokia” tai “korppien herraa”.
Viikinkikulttuurissa korppi on pyhä symboli. Tällä tittelillä on erityinen merkitys. Se kunnioittaa kantajaansa ja tarkoittaa, että hän on:
- Jumalia lähellä oleva viikinki: viikinkien kansanperinteessä korpit ovat yksi Odinin symboleista. Hänen kaksi korppiaan, Hugin ja Munin, tarkkailevat yhdeksää maailmaa ja ovat Odinin silmät ja korvat. Hugin edustaa ajatusta, kun taas Munin on metafora “muistille”;
- Henkilö, joka voi opastaa eksyneitä sieluja: taistelukenttien yllä lentävät korpit ohjaavat viikinkien sielut Valhallaan. Floki puolestaan ohjaa toverinsa kohti uutta ja hedelmällisempää maata, ollen siten kuin korppi.
Onko Floki saanut inspiraationsa Loki-jumalasta?
On kiistatonta, että Floki oli erittäin älykäs. Kun hänen sukunsa menetti valtansa Hedemarkin alueella, hän halusi löytää uuden maan itselleen ja kansalleen. Hän ryhtyi rakentamaan täysin uudenlaista viikinkilaivaa. Hänen lopullinen luomuksensa oli alus, joka kesti sekä rajuimmat meret että kapeimmat joet.
Hänen älykkyytensä, nopeaälyisyytensä ja toisinaan jopa oveluutensa saivat hänet usein vertaamaan Loki-jumalaan. Tämä korostuu erityisesti “Viikingit”-sarjassa, jossa Flokilla on mystisiä voimia. Monille faneille Floki on jumala, mutta ei mikä tahansa jumala: hän on Loki-jumala!
Tällä sarjan fanien keskuudessa suositulla teorialla ei valitettavasti ole historiallista perustaa. Itse asiassa nimi “Floki” ei tule sanasta “Loki”, samankaltaisuudestaan huolimatta. Se tarkoittaa muinaisnorjaksi “sankarillista viikinkiä“.
Flokin tarina “Landnámabókin” mukaan
Landnámabók tarkoittaa “Asuttamisen kirjaa”. Se kertoo skandinaavien tekemästä Islannin löytämisestä ja asuttamisesta. Suurten Islannin asuttaneiden viikinkitutkimusmatkailijoiden listalla on Floki Vilgerðarsonin nimi.
Tästä käsikirjoituksesta selviää, että Floki otti tutkimusmatkalleen mukaan koko perheensä. Hänen vaimonsa ja kaksi lastaan olivat mukana. Hänen vaimonsa oli elossa ja hänen nimensä oli “Gró Bjornsdottir”. Hänen kaksi lastaan olivat nimeltään Oddleifur ja Þjóðgerður.
Landnámabókissa Floki tiesi tarkalleen, minne hän oli menossa: tutkimattomalle saarelle, joka sijaitsi kaukana pohjoisessa Midgardista. Häntä ajoivat eteenpäin erityisesti:
- Toivo paremmasta elämästä kaukana vaarassa olevasta viikinkivaltakunnasta;
- Lupaus hedelmällisestä ja viljelykelpoisesta maasta hänen perheelleen ja tovereilleen;
- Uusi alku sodista väsyneille viikingeille.
Toisin kuin “Viikingit”-sarjassa, hän päätti lähteä tälle sokkoretkelle vasta menetettyään vaimonsa “Helgan”. Mikään ei enää pidätellyt häntä Kattegatissa, ja hän luotti viikinkijumaliin, jotka ohjasivat hänet kohti uutta kohtaloa!
Molemmissa tarinaversioissa hän kuitenkin ottaa mukaansa korppeja näyttämään suunnan maalle. Surusta tai tarpeesta huolimatta Floki pysyy erittäin kekseliäänä ja yllättävänä hahmona.
Flokin tekemä Islannin löytäminen
Islannin löytäminen ja asuttaminen on yksi viikinkiajan parhaiten dokumentoiduista tapahtumista. On olemassa kaksi merkittävää historiallista lähdettä:
- Landnámabók: tämä on käsikirjoitus, joka kertoo yksityiskohtaisesti Islannin asuttamisesta. Se kirjoitettiin 800-luvun lopun ja 900-luvun alun välisenä aikana. Se ei ainoastaan jäljitä Islannin löytämistä, vaan luetteloi myös kaikki uudisasukkaat, mukaan lukien Flokin ja hänen toverinsa.
- Íslendingabók: tämä kirja on suurimmaksi osaksi peräisin Landnámabókista. Se tarkoittaa muinaisnorjaksi “Islannin kirjaa”. Se kirjoitettiin noin 1100-luvulla ja kertoo pääasiassa Islannin kristillistämisestä.
Íslendingabókin lisäksi on olemassa neljä muuta Landnámabókin versiota, jotka kertovat Floki Vilgerðarsonin tarinan.
Ensimmäiset viikinkipioneerit
Floki Vilgerðarson ei ollut ensimmäinen Islannin löytänyt viikinkitutkimusmatkailija, vaan itse asiassa kolmas. Ensimmäinen uuden maan löytänyt tutkimusmatkailija oli norjalainen viikinki nimeltä Naddodd. Vuonna 830, matkalla Färsaarille, jotka sijaitsevat Norjan ja Islannin välissä, Naddodd eksyi merellä ja purjehti kauemmas kuin oli tarkoitus.
Hänen uskomaton matkansa vei hänet tuntemattomaan maahan, jonka hän nimesi “Snaelandiksi” eli “lumimaaksi”. Hän rantautui saaren itärannikolle ja vietti siellä vuoden ennen kuin palasi Norjaan. Tämä alue tunnetaan nykyään nimellä “Reyðarfjörður”.
Useita vuosia Naddoddin sattumanvaraisen löydön jälkeen toinen viikinki yritti löytää tämän neitseellisen maan. Niinpä vuonna 860 Garðarr eli Gardar Svavarsson kiersi maan ja huomasi, että se oli saari, jota meri erotti muusta maailmasta joka puolelta. Hän nimesi sen uudelleen “Garðarshólmiksi“, mikä tarkoittaa muinaisnorjaksi “Gardarin saarta”.
Paluumatkalla Gardar jätti viikinki nimeltä Nattfari perheineen Garðarshólmin pohjoisosaan. He olivat Islannin ensimmäiset asukkaat!
Floki ja Islannin nimi (Iceland)
Vasta vuonna 868 Floki Vilgerðarson lähti etsimään Garðarshólmia. Koska hän ei tiennyt tämän salaperäisen saaren tarkkaa sijaintia, hän otti mukaansa kolme korppia oppaikseen ja tiedustelijoikseen.
Floki ei voinut toteuttaa tätä tutkimusmatkaa yksin. Hän tarvitsi miehistön, mutta hänellä ei ollut varaa palkata sellaista. Ainoa lupaus, jonka hän saattoi antaa, oli neitseellinen, hedelmällinen ja vapaa maa. Niinpä Floki lähti vaimonsa ja lastensa kanssa matkalle, johon osallistui muita viikinkejä, kuten:
- Thorolf (Þórólfur): maanviljelijä, joka ei enää kyennyt elättämään perhettään. Alueen muutokset olivat vaikuttaneet hänen toimintaansa ja tulonlähteisiinsä;
- Herjof ja Faxe (Herjólfur ja Faxi): kaksi suurista kaupungeista karkotettua miestä. He halusivat paeta viikinkiuskonnon ja kristinuskon välistä sotaa.
Ohitettuaan Färsaaret Floki vapautti yksi kerrallaan kolme korppia, jotka hän oli tuonut mukanaan:
- Ensimmäinen ei edes poistunut laivalta ja kääntyi heti takaisin lähtöpisteeseen;
- Toinen lensi kohti Färsaaria, mutta palasi lopulta laivalle ilman suurta apua;
- Kolmas korppi oli se oikea. Se lensi kohti Garðarshólmia eli Snaelandia ja johdatti heidät määränpäähänsä!
Purjehdittuaan pitkän matkan länteen Floki ja hänen miehistönsä näkivät maan. Kyseessä oli lahti, joka nimettiin “Faxafloiksi“ Faxen kunniaksi, mikä tarkoittaa Faxen lahtea.
Floki Vilgerðarson ja kaikki hänen toverinsa perustivat leirinsä saaren itärannikolle. Talvi oli kuitenkin odotettua ankarampi ja Floki jäi jumiin lumen ja jään keskelle. Turhautuneena hän antoi sille nimen “Iceland”, joka tarkoittaa “jäämaata”. Hän oli ensimmäinen viikinkitutkimusmatkailija, joka vietti niin pitkän ajan Islannissa.
Paluu Norjaan ja Flokin kuolema
Kumpikaan, Floki tai hänen miehistönsä, ei ollut valmistautunut Islannin ankaraan talveen. Heti kun sää lauhtui, he palasivat kotimaahansa Norjaan valmistelemaan uutta tutkimusmatkaa.
Uutinen Islannin löytymisestä levisi nopeasti. Kun häneltä kysyttiin asiasta, Floki vastasi aina, että se oli köyhä ja merkityksetön maa. Hänen toverinsa Herjof ja Faxe kuitenkin vertasivat Islantia jumalten valtakunnan Asgardin “Idavoll”-tasankoon.
Floki Vilgerðarson palasi pian sen jälkeen Islantiin viettämään loppuelämänsä perheensä kanssa. Noin samoihin aikoihin, vuonna 874, alkoivat ensimmäiset viikinkien asutusretket Islantiin.
Tunsivatko Floki ja Ragnar Lothbrok toisensa?
Floki on yksi “Viikingit”-sarjan fanien suosikkihahmoista. Fanien suureksi pettymykseksi Floki ei varmastikaan tavannut Ragnar Lothbrokia, saati tämän poikia. Legendaarisen viikinkikuningas Ragnarin uskotaan kuolleen noin vuonna 840, kun taas Floki syntyi vasta vuonna 830.
Lisäksi historialliset ja legendaariset lähteet, jotka kertovat Ragnarin ja hänen poikiensa urotöistä, eivät mainitse Flokia tai mahdollista kohtaamista kertaakaan. Olipa kyseessä “Ragnars saga loðbrókar” tai “Gesta Danorum“, Floki loistaa poissaolollaan.
Kaikki tämä tarkoittaa, ettei Floki koskaan ollut Ragnarin uskollisin kumppani. Hän ei koskaan purjehtinut Björn Rautakyljen kanssa Välimerelle, saati auttanut Lagerthaa tai Luuton-Ivaria heidän sodissaan ja taisteluissaan.
Historialliset tosiasiat kumoavat nämä väitteet ja antavat enemmän arvoa Flokin johtamalle Islannin-retkelle. Kekseliäisyytensä ansiosta hän onnistui yksin nousemaan suureksi navigoijaksi rajoitteista ja resurssien puutteesta huolimatta. Hän onnistui viemään kaikki seikkailunsa päätökseen.
